Näin tunnistat Hekan kiinteistönhoitajat Tietoomme on tullut, että liikkeellä on ollut huijareita, jotka ovat tekeytyneet Hekan kiinteistönhoitajiksi ja esiintyneet palovaroittimien tarkastajina. Hekan kiinteistönhoitajat ja muut työntekijät ilmoittavat etukäteen asunnossa käynnistä, poikkeuksena erityisen kiireelliset tilanteet kuten äkilliset vesivahingot. Tunnistat kiinteistönhoitajamme Hekan logolla varustetuista työvaatteista. Lisäksi Hekan työntekijällä on aina mukanaan henkilökortti, jonka he pyydettäessä näyttävät asukkaalle. Ilmoita epäilyttävistä kävijöistä poliisille.

Asiakaspalvelumme on suljettuna perjantaina 23.2.2024. Kiireellisissä vikailmoitusasioissa soitathan päivystysnumeroomme 09 5767 3100.

Elämää satavuotiaassa Kirkon korttelissa – tällaisia sisustusratkaisuja asukkaat ovat tehneet  

Helsingin Puu-Käpylän Kirkon korttelista löytyy persoonallisia asuntoja. Talot saneerattiin vuonna 2018, mutta asukkaat suhtautuvat ymmärtäväisesti vanhojen asuntojen ominaisuuksiin.

20.9.2023 13:54 | Kirjoittanut: Vilma Timonen | Kuva: Roni Rekomaa
Nainen pitää sylissään vauvaa. Molemmat hymyilevät.
Piia on yksi Kirkon korttelin tyytyväisistä asukkaista. Hänen perheelleen muutto puutalokortteliin oli "lottovoitto". Kuopus Akseli on paljasjalkainen puukäpyläläinen.

Kortteli 824 eli Kirkon kortteli, kuten asukkaat itse kotikortteliaan kutsuvat, sijaitsee Puu-Käpylässä Metsolantien, Pellervontien,Sampsantien ja Väinölänkadun rajaamalla alueella sijaitsee. Heka omistaa alueella 16 kaksikerroksista puutaloa, joissa on yhteensä 85 vuokra-asuntoa. Korttelin talot on rakennettu vuonna 1923, eli ne viettävät tänä vuonna satavuotisjuhlaansa. Merkkipaalua juhlistettiin pitkin kesää, jolloin järjestettiin muun muassa asukkaiden omat asuntomessut, jossa halukkaat avasivat ovensa ja päästivät naapurit tutustumaan kotiinsa.

Kirkon korttelin taloissa näkyvät 1920-luvun klassismin piirteet.

Talon henki näkyy sisustuksessa

Kirkon kortteli kuuluu suomalaisen puuarkkitehtuurin helmiin, ja sen rakennukset edustavat 1920-luvulla vallalla ollutta klassistista arkkitehtuurityyliä. Vuonna 2018 valmistuneessa peruskorjauksessa korttelin asuntojen ilme palautettiin vanhaan asuunsa samalla, kun talot saneerattiin nykyvaatimusten mukaisiksi.

Kirkon korttelin suurimpia asuntoja on 91-neliöinen kolmio. Siinä asuvat Martta ja Ville, jotka muuttivat asuntoon esikoisensa Ellin, 10, kanssa tämän ollessa vuoden ikäinen. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä Anni, joka täytti juuri kahdeksan vuotta.

Sisustuksessa Marttaa ja Villeä viehättävät vanhan talon tyyliin sopivat kalusteet.

– Lähestulkoon kaikki huonekalumme on hankittu käytettynä tai kierrätetty, osa on perittyjä. On kiva pitää sisustuksella talon henkeä yllä, Martta kertoo.

Remontin ansiosta kotiin saatiin nykyasunnoille itsestään selviä mukavuuksia, kuten astianpesukone ja kylpyhuoneen lattialämmitys. Lisäksi talojen ilmanvaihtoa parannettiin avaamalla aiemmassa remontissa suljettuja tuloilmaventtiileitä.

Vanhassa talossa voi sisustaa myös modernisti.

Pohjapiirros haastaa luoviin ratkaisuihin

Pientä haastetta nelihenkisen perheen asumiseen tuo kodin pohjapiirros; Neliöitä on paljon, mutta huoneita vain kolme. Huoneissa ei myöskään ole yhteneväistä seinäpintaa, vaan lähes kaikilla seinillä on ovi- tai ikkuna-aukkoja. Se tekee sisustamisesta hankalaa.

– Isoin haaste tällä hetkellä on, että lapset tarvitsisivat omat huoneet. Emme oikein keksi, miten se tehtäisiin, kun osa huoneista on läpikulkuhuoneita eikä niitä oikein pysty jakamaan, Martta sanoo.

Perheen isälle on luovalla ratkaisulla onnistuttu rakentamaan kotiin oma työtila. Eteishallissa, ulko-oven vieressä sijaitsevassa kaappisyvennyksessä on nyt verholla erotettu ”Villen huone”.

– Varmaan maailman pienin etätyöpiste! Tämä halli on tavallaan ihan kiva, mutta vie hirveästi tilaa. Modernissa asunnossa tämä voisi olla yksi makuuhuone, Martta toteaa.

Jos kaikki olisi mahdollista, perhe toivoisi itselleen yhden lisähuoneen lisäksi vielä toisen kylpyhuoneen ja tilavamman keittiön. Mutta vaakakupissa painaa enemmän itse talo ympäristöineen. Kompromisseihin ovat valmiit myös perheen lapset.

– Kyllä me mieluummin valitaan tämä kuin kerrostalossa kaikille omat huoneet, Elli-tytär sanoo.

Lapsiperheen lottovoitto

Jyrkät kierreportaat vievät toisen kerroksen päätyasuntoon, joka on Piian, Jessen ja heidän lastensa Inkan, 4, ja Akselin, 1, koti. Neliöitä kolmen huoneen ja keittiön asunnossa on 73. Perhe päätyi asumaan Kirkon kortteliin sattuman kautta.

– Olin silloin raskaana, ja me asuimme yksiössä. Tarvitsimme isomman asunnon ja mietimme, että me voisimme hakea Hekalta kämppää. Laitoimme hakuvaihtoehtoihin myös Puu-Käpylän. Ensin meille tarjottiin Puotilasta asuntoa, joka ei sopinut meille, ja sen jälkeen tätä, Piia kertoo.

Tapahtumista on nyt aikaa noin neljä ja puoli vuotta. Puu-Käpylä ei ollut Piialle ja Jesselle ennalta tuttu, joten he kävivät ennen muuttoa tutustumassa alueen tunnelmaan. Ensivaikutelma ei ollut aivan ruusuinen.

– Täällä oli silloin täysremppa eikä kämpässäkään ollut valmista. Piha oli ihan mullin mallin, ja oli vielä loskainen marraskuu, Jesse muistelee.

Pariskunta kertoo vähitellen havahtuneensa siihen, millainen lottovoitto heille asunnon suhteen osui.

– Muuton jälkeen alkoi ymmärtää, miten hyvä säkä kävi, Jesse sanoo.

Nelihenkisen perheen kodissa on paljon neliöitä, mutta vain kolme huonetta. Lapsilla Ellillä ja Annilla on yhteinen huone.

Modernia sisustamista ja oman maan mansikoita

Kotitalon pitkä ikä ei Piian mukaan aiheuta haasteita asumiselle. Pieniä valintoja on tehtävä, sillä esimerkiksi kylpyhuoneeseen eivät mahdu sekä hoitopöytä että pesukone, mutta kaiken kaikkiaan lapsiperheen arki rullaa sujuvasti.

– En ole hahmottanut, että tämä talo olisi erityisen vanha. Tietysti portaikko on sellainen, että väliovi täytyy vauvan takia pitää kiinni, Piia sanoo.

Kodin sisustamisessa perhe ei ota paineita talon vanhasta arkkitehtuurista.

– 20-luvun tyyliä ei meillä sisustuksessa huomioida mitenkään. Meillä on ihan moderni sisustus, ei ole vanhoja huonekaluja – ja ehkä tyylikin on vähän toisenlainen, Piia sanoo.

Piha on Piialle, Jesselle ja lapsille tärkeä kodin jatke ja naapurien tapaamispaikka. Kesällä omalla palstalla kasvaa mansikkaa ja kasvilaatikoissa yrttejä.

Martta, Elli ja Anni tinkivät mieluummin asuintilasta kuin muuttavat pois Kirkon korttelista.

Pihamaalle mahtuu vaikka konsertti

Yhteistä piha-aluetta on hyödynnetty myös juhlavuoden tapahtumissa. Heti asuntomessujen jälkeen seuraavana viikonloppuna oli juhlakonsertti, jossa esiintyi Stadin juhlaorkesteri, ja elokuun lopulla syötiin juhlaillallinen korttelin taivaan alla.

– Meillä kävi valtava tuuri. Koko viikon satoi, paitsi juhlapäivänä lauantaina, jolloin ilma oli kesäisen lämmin ja aurinkoinen, talotoimikunnan puheenjohtaja Virpi Heinonen iloitsee.

Samana päivänä avattiin korttelin asukkaiden yhdessä kokoama valokuvanäyttely seurakuntasalissa, ja illan kruunasi Käpylän kirkon seinään heijastettu ulkoilmaelokuva.

– Tapahtuma onnistui yli odotusten, Heinonen sanoo.

Naapurisopu koetuksella

Eila Tervo on asunut Kirkon korttelissa 41-neliöisessä kaksiossaan vuodesta 2018. Eilan kodissa on harmoninen ja rauhallinen tunnelma, ja sen sisustus mukailee talon vanhaa arkkitehtuuria. Menneiden vuosikymmenten tyyli näkyy niin huonekaluissa kuin pienemmissä yksityiskohdissa, kuten tekstiileissä ja avohyllyissä esillä olevissa astioissa. Vaaleiksi maalatut pinnat tekevät asunnosta valoisan.

Asunnossa on myös omasta takaa persoonallisia yksityiskohtia, kuten keittiön erikoinen, sisäänpäin kaartuva katto, jonka merkitystä on vierailulla käynyt arkkitehtikin ihmetellyt.

– Tämä on niin vihreä ja ainutlaatuinen alue. Talo on rauhallinen, ja tässä on myös kivat naapurit. Ja sitten on oma puutarha, jossa nuo kullerot kasvavat, Eila sanoo ja viittoilee ulos.

Negatiivisia puolia ei satavuotiaassa talossa Eilan mielestä ole eikä mistään tarvitse tinkiä.

– Täällä elää ihan normaalia elämää. Pyykkitupa on tuossa vieressä, ja sauna on. Tässä on kaikki.

Vanhan puutalon äänieristys ei sentään ole aivan parhaasta päästä.

– Yhden kerran on sattunut niin, että oli vähän enemmän porukkaa ja soitimme musiikkia aika myöhään. Naapurin mies tuli hyvin vihaisena sanomaan, että ”nyt lopetatte”. Mutta seuraavana päivänä hän tuli pyytämään anteeksi, Eila kertoo ja nauraa.

Liikuntarajoitteisille talot eivät ole ykkösvaihtoehto. Ensimmäisenkin kerroksen asuntoon noustaan portaita pitkin.

– Ihan esteetönhän tämä ei ole, pyörätuolilla ei pääse. Kun meikäläiselle semmoinen aika tulee vastaan, niin voi olla, että joudun muuttamaan. Mutta toivottavasti ei nyt ihan heti, Eila sanoo.

Talo on rauhallinen ja tässä on kivat naapurit, sanoo korttelissa vuodesta 2018 asunut Eila Tervo.

Asumista 1920-luvulta nykypäivään – hyötypuutarhat tulevat taas

Kirkon korttelin talot olivat aluksi yhden perheen koteja, joista yhtä lukuun ottamatta pilkottiin myöhemmin pienempiä asuntoja. Talojen yhteinen sauna ja pyykkitupa sijaitsivat erillisessä huoltorakennuksessa – kuten tänäkin päivänä.

Nykyään huoltorakennuksessa on myös asukkaiden yhteinen kerhotila. Kaikissa korttelin asunnoissa oli sisävessa jo alusta alkaen, mikä oli edistyksellistä 20-luvun yleiseen mukavuustasoon verrattuna. Kylpyhuoneet asuntoihin saatiin vasta 70-luvulla. Nyt asunnot ovat historiallisista puitteistaan huolimatta täysin moderneja lattialämmityksineen ja kiinteine laajakaistayhteyksineen. Kaikista korttelin kodeista löytyy olohuoneen nurkasta kakluuni, joka lämmittää mukavasti syksyn tullen.

Kirkon korttelissa on elvytetty myös talojen keskelle jäävän korttelipihan alkuperäistä hyötypuutarhaideaa. Puutarhat olivat aikoinaan tärkeä osa asukkaiden ruokahuoltoa. Nykyisin asukkaat saavat vapaasti istuttaa palstoilleen puita lukuun ottamatta melkeinpä mitä vain hyötykasveista kukkasiin, ja puutarhanhoito on monelle mieluinen harrastus.

Juhlavuosi päättyy yhteisiin pikkujouluihin 13.12. Käpylän kirkossa järjestetyn joulukonsertin jälkeen Kirkon korttelin asukkaat kokoontuvat vielä kerhohuoneelle glögille yhdessä.