Vieraslajien torjunta käynnistyy – pitkän tähtäimen suunnitelma etenee
Heka ottaa käyttöön uuden vieraslajien hallinnan ja torjunnan pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS). Tavoitteena on hallita vieraskasvien aiheuttamia ympäristöriskejä, kuten alkuperäislajien syrjäytymistä, sekä kiinteistöriskejä, kuten rakenteiden vaurioitumista ja kunnossapitokustannusten kasvua. Asukkaat eivät saa itsenäisesti ryhtyä torjumaan vieraslajeja pihoilta.
Suunnitelma perustuu EU-tasoiseen ja kansalliseen lainsäädäntöön.
Uusi toimintamalli perustuu viisikohtaiseen rakenteeseen.
Määrittelemme ennakkoon tarkasti
- mitä poistetaan,
- miksi poistetaan,
- miten poistetaan,
- milloin poistetaan,
- ja mitä alueelle istutetaan tilalle.
Näin varmistamme, että torjunta, hävittäminen ja korvaavat istutukset muodostavat selkeästi hallitun kokonaisuuden. Työt toteutetaan vastuullisesti, ja kaikessa vieraslajitorjunnassa noudatetaan kestävän ympäristörakentamisen (KESY) periaatteita sekä Hekan kestävän pihojen hoidon ja suunnittelun ohjeita.
Vieraslajien torjunta on hyvin tärkeää luonnonsuojelullista työtä. Hekalla vieraslajeihin suhtaudutaan vakavasti. Vieraslajeja torjutaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti: kasvien leviäminen luontoon estetään, jo tapahtunutta leviämistä rajataan ja pitkällä aikavälillä vieraslajeja poistetaan. Kaikkia vieraslajeja ei voi poistaa kerralla, ja monen lajin poisto vie vuosia. Jokaisen esiintymän kohdalla mietitään hävityskeinot erikseen kasvupaikan ja kasvilajin mukaan.
Mitä pihoilla tapahtuu seuraavien vuosien aikana?
Vieraslajit leviävät erittäin voimakkaasti siementen tai juuristojen avulla. Tämän vuoksi torjunnan peruslähtökohtana on kasvustojen huolellinen näivettäminen eli useita kertoja kasvukauden aikana toistuvat leikkaukset ennen varsinaisia poisto- ja kunnostustöitä.
Ennakoivalla näivettämisellä varmistetaan, ettei kasvien mahdollisesti maahan jäävillä osilla ole elinvoimaa lähteä poiston jälkeen uudelleen voimakkaaseen kasvuun. Näivetys tekee viheralueiden jatkotoimenpiteistä ja kunnossapidosta huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa.
Vieraslajien torjuntaprosessi etenee seuraavasti:
- Kevät 2026: Torjuntatyöt aloitetaan pihoilla tänä keväänä ongelmallisten vieraslajikasvustojen leikkaamisella maan tasalle.
- Vuodet 2026–2028: Kasvustoja hallitaan ja pidetään kurissa kunkin kasvukauden aikana useasti toistuvilla näivettävillä leikkauksilla. Käytännössä pihoilla saattaa siis näkyä lyhyeksi leikattuja kasvustoja tämän jakson ajan.
- Vuodet 2027–2029: Kun kasvien elinvoima on riittävästi heikentynyt, tehdään varsinaiset kasvillisuuden poistotyöt (esimerkiksi juuriston poistaminen kaivinkoneen piikkikouralla) sekä niitä seuraavat uudet maisemointityöt. Nämä toimenpiteet budjetoidaan ja toteutetaan pääosin näiden vuosien aikana.
Kärsivällisyyttä tarvitaan välivaiheen aikana, sillä näivetysvaiheen toistuvat leikkaukset saavat pihat näyttämään väliaikaisesti hieman keskeneräisiltä ja epäviihtyisiltä. Tämä siirtymävaihe on kuitenkin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi täysin välttämätön askel, ja lopullisena tavoitteena on turvallinen ja siisti piha-alue.
Pihojen vieraslajitorjunnan etenemisestä viestitään vaiheittain. Asukkaita tiedotetaan aina erikseen hyvissä ajoin, kun pihoilla tehdään mittavampia kasvillisuuden poistoja tai jos työt vaativat toimia asukkaiden omilla pihoilla.
Jätä vieraslajien torjunta ammattilaisille
On tärkeää, että kaikki vieraslajien torjunta tapahtuu ammattitaitoisesti ja hallitusti. Jos poistoa ja kasvijätteen hävittämisestä ei tehdä ammattimaisesti, saattavat vieraslajit levitä entistä laajemmalle. Vieraslajien poistaminen yhdeltä pihalta ei auta, jos viereisellä pihalla on samaa lajiketta. Tällöin pihojen yhtenäinen hoito vaikeutuu.
”Kasvijätteen heittäminen esimerkiksi kompostiin tai lähialueille vain pahentaa tilannetta, sillä juuret ja kasvinosat ovat tehokkain vieraslajin levittämisen muoto. Jos vieraslajia lähdetään poistamaan kaivamalla ilman tehokasta ja riittävän pitkää näivetystä, useimmat kasvit vain kiihdyttävät ja laajentavat kasvuaan jäljelle jäävien pientenkin kasvinosien kautta. Koko kasvualustan vaihto on hyvin kallista ja kasvien juuristo on usein hyvin laajalla alueella”, kertoo hortonomi Jussi Ankkuriniemi Piha- ja puistosuunnittelu Pirttijärvi Oy:stä.