Kannelmäen uusissa muraaleissa näkyy yhteisöllisyys ja kaupunkiluonto
Kannelmäkeen maalattiin elokuussa kaksi uutta seinämaalausta eli muraalia Hekan Klaneettitie 13 -kohteeseen. Kansainvälisten muraalitaiteilijoiden maalaamissa teoksissa näkyy Kannelmäki ja alueen asukkaat.

Aurinkoisena elokuun päivänä Klaneettitie 13 -kohteen vaaleisiin seiniin maalataan tummaa vihreää, vahvaa punaista ja heleää lilaa. Kohteen kerhotilan ympärille on valmistumassa hollantilaisen VAAF-taiteilijaryhmän näyttävä muraali. Samaan aikaan kohteen toiselle puolelle Sitratielle valmistuu portugalilaisen Pantónio-taiteilijan teos, joka virtaa talon ikkunoiden välissä.
VAAF-ryhmä valikoitui Klaneettitien muraalin tekijäksi, koska heidän graafinen, isoista värikkäistä pinnoista koostuva taiteensa sopi maalattavaan seinäpintaan, joka koostuu erikokoisista ja eri tasoissa olevista seinistä. Ryhmän teoksen teema lähti kehittymään maalattavasta tilasta: muraalissa kerhotilasta kasvaa monikulttuurisen yhteisöllisyyden siemen. Pantónion teos on puolestaan saanut inspiraatiota Kannelmäen kaupunkiluonnosta.

”Taiteilijat itse eivät halua yleensä hirveästi avata teostensa taustoja ja inspiraatioita, vaan he haluavat jättää teokset ihmisten tulkittaviksi. Sehän on tietysti aina parasta taiteessa, että jokainen voi löytää siitä eri asioita”, avaa muraalihankkeen koordinaattori Jaakko Blomberg teosten taustoja.
Maalattavat seinät valikoituivat keskeisen sijainnin perusteella. Klaneettitien puolella oleva teos näkyy Kannelmäen läpi menevälle väylälle ja Sitratien puoleinen teos näkyy junaradalle.

Muraalit ovat osa katukuvaa jopa vuosikymmenten ajan
Vaikka muraalien maalaus kestää vain noin viikon ajan, voivat muraalit olla osa kannelmäkeläistä katukuvaa jopa vuosikymmenten ajan. Asuintalojen seiniin maalatessa pyritään valitsemaan taloja, joihin ei olisi tulossa julkisivuremontteja lähivuosina.
”Asuintaloon muraalia tehtäessä pitää toki huomioida, että talossa asuu ihmisiä, jotka tulevat katsomaan teoksia päivittäin vuosien ajan. Tämä vaikuttaa muun muassa teosten teemoihin ja värivalintoihin”, kertoo Blomberg.
Kannelmäessä on jo ennestään useampia suuria muraaleita ja ne kuuluvat kaupunginosan identiteettiin.
”Jo muraalien maalaus on herättänyt asukkaiden kiinnostuksen ja monet ihmiset ovat pysähtyneet katselemaan maalaamista ja juttelemaan tekijöiden kanssa. Palaute on ollut tosi positiivista. Ohikulkijat ovat kommentoineet, että on hienoa saada Kannelmäkeen lisää muraaleja”, kuvailee Blomberg asukkaiden reaktioita.

Kannelmäen uusien muraalien maalausta on koordinoinut Helsinki Urban Art -yhdistys. Teokset on maalattu osana Helsingin kaupungin kaupunkikehittämisprojektia, jossa kehitetään Kannelmäen ja Malminkartanon kaupunginosia vuosina 2025–2027. Projektia on rahoittanut myös Portugalin Portugalin suurlähetystö, Camões-instituutti ja Rúben Guedes Dias, jotka osallistuivat Pantónion matka- ja maalauskustannuksiin.
Muraalit tuovat taiteen osaksi ihmisten arkea
Muraaleja on Helsingissä paljon ja myös useiden Heka-talojen seiniä värittää seinämaalaukset.
Kauan muraalien maalausta työkseen edistäneellä Blombergilla on selkeä näkemys, miksi niitä tarvitaan: muraalien avulla saadaan luotua erilaista kaupunkikuvaa.
”Suomalainen arkkitehtuuri ei ole kovin värikästä ja muraalit tekevät kaupunkitilasta mielenkiintoisempaa ja viihtyisämpää. On myös tärkeää tuoda taidetta kaikille. Ettei aina tarvitse lähteä taidemuseoon taiteen äärelle, vaan ihmiset voivat nähdä taidetta omassa lähiympäristössään”, kuvailee Blomberg muraalitaiteen merkitystä.
