Vahinkoihin varautumalla voi olla turvallisesti kotona

Helsingissä tapahtui 355 asuntomurtoa vuonna 2015. Kansainvälisessä vertailussa luku on pieni. 

Kirjoittanut Saara Selkämaa Kuvat Harry Wikström

– Eniten murtoja tapahtui kerrostaloissa, mikä selittyy sillä että suurin osa Helsingin asunnoista on kerrostaloja, kertoo Helsingin poliisin ylikomisario Kari Niinimäki

Todennäköisyys, että varas tulee juuri sinun kotiisi, on siis melko pieni, kun murtojen määrä suhteutetaan koko Helsingin asuntojen määrään. Murtoja tapahtuu enemmän suurissa kaupunginosissa, koska asuntojakin on enemmän. Niinimäki muistuttaakin, että murtoja tapahtuu joka puolella, eli asuinpaikkaa vaihtamalla riski ei paljoa kasva eikä pienene. 

Kaikkien riskien toteutumista ei voi omalla toiminnalla estää, mutta kaikkeen voi varautua.

Asumisturvallisuudella viitataan asuntojen ja kiinteistön käyttämiseen asukkaiden kannalta mahdollisimman vaarattomasti ja riskittömästi. Mikäli vahinkoja sattuu, haitat pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. 
Asumisturvallisuuteen kuuluvat käsitteenä kodin riskitilanteet aina tulipaloista ja vesivahingoista asuntomurtoihin asti. Kaikkea ei voi omalla toiminnalla estää, mutta kaikkeen voi varautua.

Asuntomurtoja ja ilkivaltaa voi ennaltaehkäistä, kun porraskäytävään ei päästetä tuntemattomia. Myös omat avaimet kannattaa pitää turvassa. Hekan taloissa on erilaisia ratkaisuja rappujen avoimuudessa ja lukitusmenetelmissä. Suurin osa rappujen ovista pidetään lukossa, ja sisään pääsee avaimella tai ovikoodilla. 

– Jos kiinteistö on esimerkiksi vilkkaan kadun varressa, alaovet pidetään koko ajan lukossa eikä käytetä mitään koodeja. Ovikoodit toimivat yleensä muutenkin vain päiväsaikaan, joten öisin tarvitaan aina avain, kertoo kiinteistöpäällikkö Kari Komulainen

Oman asunnon tärkein suoja on ovi, ja oven lukitukseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota. Komulaisen mukaan oman kodin paras suoja on toimintakuntoinen käyttölukko. Myös ylikomisario Niinimäki on samaa mieltä. 
– Asuntoon murtaudutaan useimmiten ovesta, joten jo takalukituksella ja turvalukolla iso osa murroista on estetty.

Palovaroitin on paloturvallisuuden tärkein osa.

 Asukas voi vuokranantajan luvalla asennuttaa lisäksi erilaisia turvalaitteita, kuten esimerkiksi saranatappeja, varmuusketjuja, ovisilmiä tai erillisen hälytysjärjestelmän.

Kodin turvallisuutta parantaa myös paloturvallisuudesta huolehtiminen. Siksi asunnossa olevia laitteita on syytä käyttää oikein ja käyttöohjeiden mukaan. Palovaroitin on paloturvallisuuden tärkein osa, mutta myös asunnon siisteydellä ja tavaran määrällä on tärkeä rooli.

– Asuntoon ei saa kerryttää hirveästi ylimääräistä tavaraa. Tulipalon sattuessa tavarat voivat estää asunnosta poispääsyn tai jonkun pelastamisen savusta, Komulainen kertoo. 

Palovaroitin on joka kodin pakollinen hankinta, joka pitää tarkastaa säännöllisesti. Myös tärkeät sammutusvälineet, kuten sammutuspeite, tulee säilyttää sellaisessa paikassa, mistä ne saa nopeasti ja helposti esiin.

Komulainen muistuttaa, että kynttilöitä tulisi polttaa vain valvotusti ja palamattomalla alustalla. Jos asunnon saunaa ei käytetä juuri lainkaan, asukkaan tulisi huolehtia, että sulakkeet ovat irti ja kiuas on toimintakyvytön. 

– Myös raput ja varastokäytävät tulee pitää siisteinä, eikä niissä saa säilyttää mitään sellaista, mikä on helppo sytyttää palamaan, kuten esimerkiksi lastenvaunuja tai vanhoja huonekaluja, hän kertoo.