Uusi asunto on esteetön

Esteetön asuminen otetaan huomioon uusien talojen perussuunnittelussa alkaen talon ympäristöstä ja päättyen asuntojen kylpyhuoneisiin. Se hyödyttää kaikkia asukkaita.

Kirjoittanut Päivi Maaniitty Kuvat Sami Heiskanen

– Jos talossa ei mahdu liikkumaan esteettömästi, yleensä lapsiperheet huomaavat sen ensimmäisenä, koska lastenvaunuja ei saa mahtumaan mihinkään, sanoo Kuninkaantammessa sijaitsevan Hekan uudiskohteen pääsuunnittelija, arkkitehti Juha Kämäräinen.

Esteettömät asunnot eivät olekaan vain vammaisten, liikuntarajoitteisten tai vanhusten asia, vaan ne on tarkoitettu ihan kaikille. Kun asunnon esteettömyys on suunniteltu hyvin, se hyödyttää kaikkia: lapsiperheiden arki helpottuu, ikääntyneet voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja vammaiset henkilöt voivat elää asunnossaan itsenäisesti.

Laki ohjaa suunnittelua

Lain mukaan kaikkien vähintään kolmekerroksisten uusien kerrostalojen tulee nykyään olla lähtökohtaisesti rakennettu esteettömiksi, ja niissä pitää olla esimerkiksi hissi.

– Määräykset ohjaavat suunnittelua ja vaikuttavat jo siihen, miten rakennukset ja pysäköinti sijoitetaan tontille. Tavoitteena on, että asuinympäristö olisi esteetön kaikille alkaen kulusta sisäänkäynneille, varastoihin ja yhteistoimintatiloihin, sanoo Kämäräinen.

Arkkitehti Juha Kämäräinen on suunnitellut Sienakuja 4:n.
Arkkitehti Juha Kämäräinen on suunnitellut Sienakuja 4:n.

Suunnittelussa otetaan huomioon se, etteivät pihareitit ole liian jyrkkiä ja että kulkuluiskat on suojattu katteella. Kynnykset eivät saa olla yli kaksi senttiä korkeita.

Liukuovet ja patterisyvennykset

Hekan uusien kohteiden asunnoissa ei ole sisällä kynnyksiä kuin rappukäytävään ja kylpyhuoneeseen vievissä oviaukoissa.

– Mielellään muualla kynnyksiä ei saa olla. Kylpyhuoneessa on kynnys, jotta vesi ei pääse eteiseen. Parveke on suunniteltu niin, että lattia voidaan nostaa parvekeritilällä kynnyksen tasolle, jolloin tasoeroa ei tule, toteaa Kämäräinen kierroksella B-rapun neljännen kerroksen kaksiossa.

Kun tilantarpeen ottaa huomioon jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, on myöhemmin helppoa lisätä mihin tahansa asuntoon apuvälineitä, kuten kylpyhuoneeseen tukikahvat. Valmiiksi apuvälineitä ei ole missään Sienakujankaan asunnossa.

– Seiniä olisi myöhemmässä vaiheessa vaikeampi siirtää, mutta kahvoja pystyy lisäämään myöhemmin. Täällä olemme jättäneet wc-istuimen viereen vapaata tilaa sitä varten, että siihen on helpompi nousta pyörätuolista, toteaa Kämäräinen.

49,5-neliöisessä alkovillisessa kaksiossa on lisäksi makuuhuone, joka on erotettu muusta tilasta kahdella liukuovella, jotka voi työntää helposti pois tieltä. Asunnossa on myös patterisyvennys sellaisissa kohdissa, joihin sen on voinut rakenteen puolesta laittaa, jotta patteri ei nouse esiin seinä-pinnasta.

1,3 metrin pyörähdysympyrä

Esteettömyysmääräykset koskevat pääasiassa uudisrakentamista. Määräyksiä sovelletaan korjausrakentamiseen sen mukaan, missä määrin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan muutettava käyttötapa sitä edellyttävät.

Maankäyttö- ja rakennuslain toteutumista uudisrakennuksissa valvoo Helsingin kaupungin rakennusvalvonta. Arkkitehti Hanna-Leena Rissanen rakennusvalvonnasta kertoo, että asetuksen määräykset ovat mitallisesti tarkkoja.

Esteettömässä asunnossa tulee olla kylpyhuoneessa 1,3 metriä vapaata tilaa, jonka ulkopuolelle jäävät wc-istuin ja pesuallas. Tilaa tarvitaan pyörätuolin vapaaseen kääntymiseen. Korkeussuuntaan vapaata tilaa vaaditaan kaksi metriä.

1,3 metrin pyörähdysympyrä pitää olla myös keittiössä ja eteisessä. Kylpyhuoneen ovi on kuvassa oikealla.
1,3 metrin pyörähdysympyrä pitää olla myös keittiössä ja eteisessä. Kylpyhuoneen ovi on kuvassa oikealla.

– Kylpyhuoneen tulee olla myös rakennusmateriaaliltaan sellainen, että sinne voi lisätä tukikaiteita. 1,3 metrin tilavaatimus koskee myös eteistä ja keittiötä kalustettuina niin, että keittiön pöytä on jo paikoillaan, Rissanen sanoo.

Jokaisessa asunnossa riittää, kun käytössä on yksi esteetön wc. Asetuksen mukaan rakennetussa kerrostalossa asukkaalla tulee olla käytössään myös ainakin yksi esteetön ulkotila, terassi tai parveke, yksi esteetön ja normaalia tilavampi autopaikka sisäänkäynnin läheisyydessä ja esteetön pääsy ainakin yhdelle saunaosastolle.

– Enempää ei voida lain mukaan vaatia, mutta teemme määräysten lisäksi suosituksia, kertoo Rissanen.

Omin avuin ovista sisään

Helppokulkuisuudella pyritään siihen, että asukkailla olisi erilaisissa elämäntilanteissa yhtäläiset mahdollisuudet kulkea kotonaan itsenäisesti ja ilman vaikeuksia.

Vaaleisiin asuntoihin mennään värikkäästä rappukäytävästä.
Vaaleisiin asuntoihin mennään värikkäästä rappukäytävästä.

– Pitää olla mahdollisuus mennä omaan kotiinsa vaikka pyörätuolilla. Siksi porrashuoneeseen kulkevan oven tulee olla metrin levyinen ja sen edessä pitää olla tasanteen, joka ei saa olla kalteva, ettei pyörätuoli lähde luisumaan alamäkeen, jolloin ovea on mahdotonta avata. Suositusten mukaan talon pääsisäänkäynnin tulisi olla tällainen, sillä heikommin liikkuvien kierrättäminen pihan kautta ei ole lähtökohtaisesti oikein.

Määräyksiä on myös hissien mitoitukselle ja kaikille oville, sillä avautuvaa ovilevyä täytyy pystyä pyörätuolilla kulkiessa väistämään ongelmitta.

"Pitää olla mahdollisuus mennä omaan kotiinsa vaikka pyörätuolilla."

Asetusten toteutuminen osoitetaan rakennusvalvonnalle ensisijaisesti pohjapiirustuksilla. Jos rakennusvaiheessa jokin suunnitelma muuttuu, pitäisi hakea muutoslupaa.

– Joskus saattaa jonkun hormin tai putken paikka rakennusvaiheessa siirtyä, ja niistä pitäisi aina ilmoittaa etukäteen. Esteettömyyttä heikentävät muutokset tulevat esiin loppukatselmuksessa, jolloin ne pyydetään korjaamaan, toteaa Rissanen.

Rappukäytävät tyhjiksi

Sienakujan esteettömyysratkaisut on toteutettu samaan tapaan kuin Hekan muissakin tavallisissa uudiskohteissa: normaaleja esteettömyysvaatimuksia noudattamalla.

Hekan erityisasuntopäällikkö Tarja Närväsen mukaan kattavan lainsäädännön noudattamisella saadaan aikaan hyvää jälkeä.

– Hekalla me pyrimme edistämään esteettömiä ratkaisuja myös vanhojen talojen peruskorjauksissa, jos se on suinkin mahdollista. Esteettömyydestä ei ole haittaa kenellekään, ja se hyödyttää lastenvaunuja työntelevien lapsiperheiden, vanhusten ja vammaisten lisäksi myös niitä ihan normaaleja työssäkäyviä, joilta vaikka jalka menee yllättäen poikki, Närvänen sanoo.

Esteettömyyttä voivat myös talon asukkaat itse omalla toiminnallaan ylläpitää. Rappukäytävät pitäisi muistaa pitää tyhjinä tavaroista ja pelastustiet avoimina.

– Rappukäytävissä oleviin tavaroihin joudutaan jatkuvasti puuttumaan. Asukkaiden omatoimisuudesta on hyötyä myös silloin, kun liian lumen takia ei pääse ovesta ulos – lapion varteen voi hyvin tarttua itsekin, Närvänen toteaa.

Esteettömien asuntojen tarve kasvussa

Suomen väestön vanheneminen on merkittävin syy esteettömien asuntojen tarpeen kasvuun. Kansallisten tavoitteiden mukaan ikääntyneiden toivotaan pystyvän asumaan omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää, että heidän asuntonsa ovat toimivia ja turvallisia. 65-vuotiaita on tällä hetkellä yli miljoona ja vuonna 2030 heitä on arviolta 1,5 miljoonaa.

Esteettömän asumisen merkitys voimistui 1990-luvulla, jolloin rakentamista koskevat esteettömyysmääräykset lisääntyivät. Käytännössä vain harvat ennen 1990-luvun puoliväliä rakennetut asunnot olivat esteettömiä.

Nykyisen esteettömyyden tason mahdollistavia asuntoja on alettu rakentaa vuodesta 2005 lähtien.

Tällä hetkellä Suomessa on esteettömiä asuntoja noin 300 000, joka on noin 10 prosenttia koko asuntokannasta.

Lisäksi kolme tuhatta erityisasuntoa

Tavallisia asuntoja Hekalla on noin 46 000. Lisäksi Hekalla on noin kolme tuhatta erityisryhmille, kuten vanhuksille, kehitysvammaisille, asunnottomille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitettua erityisasuntoa. Niitä haetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden, eli käytännössä oman alueen sosiaalityöntekijän kautta.

Kun puhutaan erityisasunnoista, puhutaan erilaisista ryhmäkodeista, palveluasunnoista ja tukiasunnoista.

– Erityisasunnoissa on muutakin kuin tavallista tilallista esteettömyyttä. Niissä voi olla tarpeen mukaan induktiosilmukoita kuulovammaisille, normaalia parempi valaistus näkövammaisille, laskeutuvia kynnyksiä ja porrashuoneissa seinälle kääntyviä istuimia levähtämistä varten, Tarja Närvänen kuvailee.

Erityisasunnoissa voi olla myös kynnyksettömät kylpyhuoneet, tavallista tilavammat hissit sekä erilaisia turvajärjestelmiä, kuten turvapuhelin, tunnistava lattia, sprinkler- ja paloilmoitinjärjestelmä tai lukitus-/kulunvalvontajärjestelmä. Pihoilla on tavallisesti levähdyspaikkoja, hyvä valaistus, leveät ja tasaiset kulkuväylät sekä turvalliset kalusteet ja istutuksia hahmotusta helpottamaan.

Erityisasuminen asettaa myös kiinteistöhuollolle erityisvaatimuksia: lumitöille on tarkemmat kriteerit ja hiekoituksen tulee olla talvisin riittävää. Huolto tekee myös käyttäjäpalvelua eli auttaa asukkaita pienissä huoltotöissä.

Erityisasuntoihin pääsevät asukkaat valitaan sote-palveluiden niin sanotun SAS-työryhmän, eli Selvitä–Arvioi–Sijoita-ryhmän, selvityksen perusteella.

– SAS-työryhmään voivat kuulua muun muassa lääkäri, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, asukas ja omainen, ja he yhdessä arvioivat asukkaan tarpeita ja parasta sijoituspaikkaa.

Erityisasuntojen vuokranmääritys poikkeaa Hekan muista asunnoista. Se tehdään omana kokonaisuutena ARAn, eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, ohjeistuksen mukaisesti ja erityisryhmien investointiavustukset huomioiden.

Erityisasunnot ovat pääosin yksiöitä, pieniä kaksioita tai useamman hengen ryhmäkoteja, ja niitä on eri puolilla Helsinkiä. Heka omistaa myös palvelukeskuksia, joissa on sekä asuntoja että toimintaa alueella asuville vanhuksille.

– Palvelukeskusten asunnot ovat pääosin ryhmäkodeissa. Tällaisia ovat muun muassa Kinaporin, Syystien, Töölön, Riistavuoren ja Hopeatien palvelukeskukset.

Lähde: Suuntaaja-verkkolehti 2/2015 > Miten varmistetaan esteettömien asuntojen riittävyys tulevaisuudessa?

Hima 1/2019