Toimittaja testaa: Totuus paljastui kuiteista

Miksi kaikki raha menee eikä mitään jää säästöön? Osa tuttavista säästää järjestelmällisesti varsin pienistä tuloista. Onnistuisiko tämä meidän perheessä?

Kirjoittanut Kirsi Riipinen Kuvat Petra Antila

Syy talouden tarkasteluun on ajankohtainen, sillä edessä on auton vaihto ilman lainan ottoa. Tarkoitus on siis säästää vaihdossa tarvittava summa. Iso säästö tosin tulisi, jos auton jättäisi kokonaan hankkimatta.

Päätän syynätä oman rahankulutukseni tarkkaan. Apua tarjoaisivat esimerkiksi S-ryhmän ja K-ryhmän sähköiset kulutuksen seurantaohjelmat, mutta koska käytän sekaisin eri ryhmien kauppoja, päädyn vanhanaikaiseen tapaan kerätä ostosten kuitit. Lisäksi pidän päiväkirjaa ja kirjaan, millaisia ajatuksia menojen seuraaminen herättää.

Autosta luopuminen säästäisi, mutta matkat maalle kävisivät kovin hankaliksi.
Autosta luopuminen säästäisi, mutta matkat maalle kävisivät kovin hankaliksi.

Vain kylläisenä kauppaan!

On maanantai ja menen töiden jälkeen nälkäisenä ruokakauppaan ja ymmärrän mokaavani. Mieli tekee suklaata tai muuta energiapitoista. Reilu euro suklaapatukasta ei tunnu paljolta, mutta kerään kärryyn sen lisäksi muutakin ylimääräistä: voisarvia, smoothien ja keksejä.

Onnittelen itseäni sen sijaan juureksista. Porkkanoita saa kilon reilulla eurolla, eivätkä kesäkurpitsat maksa paljon enempää. Lastaan kärryyn vielä sipulia, perunoita ja  tomaatteja sekä tarjouskanaa.

Tiistaina kehun itseäni, sillä en käytä ostoksiin euroakaan. Tein ruokaa edellisenä päivänä niin paljon, että siitä riittää lounasevääksi ja päivälliseksi. Keskiviikon tehoiskussa taas ostamme koko loppuviikon ruuat.

Olen tottunut silmäilemään pankin tiliotteen noin kerran kuukaudessa ja tiedän, että huomattava osa euroistani menee ruokaan. Asumiskustannukset ovat ainakin helsinkiläisittäin kohtuulliset ja melko vakiot. Niihin uppoaa noin kolmannes budjetista, ja säästää voisi lähinnä sähkölaskussa. Olen kuitenkin tyytyväinen vihreään energiaan panostavaan yhtiöön enkä ole kilpailuttamassa sitä.

Puhelinoperaattorin kanssa minulla on määräaikainen sopimus, joten sen kilpailuttaminen jää myöhemmäksi. Kotivakuutus on vasta kilpailutettu.

Argh, kalliit proteiinipatukat!

Tehotarkkailu tuottaa jo ensimmäisen viikon jälkeen tuloksia. Ymmärrän aiempaa paremmin kauppalapun välttämättömyyden: jos unohdan jotakin, joudun palaamaan kauppaan, mikä vie aikaa ja altistaa heräteostoille.

"Ruoan osuus menoistamme on viidennes."

Tajuan myös, ettei pelkkä tiliotteen silmäily riitä. Vasta kuittisulkeiset paljastavat totuuden. Päiväkirjamerkinnöistäni löytyvät muun muassa nämä huomiot:

”Argh! Miksi ostin kolme proteiinipatukkaa (3 euroa / kappale, siis melkein kymppi yhteensä)! Mitä näistä kertyy kuukaudessa! Googlasin netistä välipalapatukoiden reseptin, jos niitä tekisi itse.”

”Meillä menee liikaa rahaa herkkuihin. Huono homma, myös hampaille ja muutenkin terveydelle.”

”En mene aina halvimman mukaan. Esimerkiksi banaanit ovat jatkossakin reiluja.”

Toisaalta päiväkirjassa on myös ilonaiheita:

”Ostin sampoon marketista. Hyvin toimii 3 euron versio.”

Kranttu koira tulee kalliiksi

Moni asia oli kunnossa jo ennen säännöllistä kulutuksen tarkkailua. Velkaa ei juuri ole, ja vaikka ruokaan menee paljon rahaa, meillä ei heitetä sitä menemään. Esimerkiksi päivällisen jämät upotetaan vaikka seuraavan päivän munakkaaseen.

Seuranta tosin paljastaa, että ruokaan hupenee menoista noin viidennes – reilusti enemmän kuin suomalaisilla keskimäärin.

Edellisen päivän ruoantähteet pyörähtävät lauantaiaamun munakkaaksi.
Edellisen päivän ruoantähteet pyörähtävät lauantaiaamun munakkaaksi.

Vaate- ja kenkäshoppailut ovat harkittuja. Hämmästynkin käytöstäni, kun pistäydyn erään naistenvaatteliikkeen outletiin ja sorrun ostamaan itselleni muutaman kymmenen euron paidan. En olisi tarvinnut sitä, sillä ostin vaatteita juhannuksen jälkeen alennusmyynneistä.

Lohduttaudun päiväkirjamerkinnöissä sillä, että paita on laadukas ja toimii luottovaatteena vuosikausia.

Entä sitten koiran sapuska? Ostan koiramme raksut lemmikkiliikkeestä kahden kilon pusseissa vaikka isommissa säkeissä kilohinta olisi pienempi. Säkki veisi kuitenkin pienessä keittiössä tilaa, ja nirsolla koiralla on ikävä tapa pitää vaihtelusta. En taida olla synnynnäinen koirankasvattaja – halvempaa marketmuonaa Hän ei edes maista!

Perheen harrastusmenot ovat mielestäni kohtuulliset. Nuoriso maksaa omansa ilta- ja viikonlopputienesteillään, ja omat harrastukseni jazztanssitunteja lukuun ottamatta ovat ilmaisia. Huomaan, että säästömahdollisuus olisi tässäkin. Työväenopistossa koko syksyn tunnit maksaisivat 90 euroa, nyt maksan noin kolme kertaa enemmän.

Päiväkirjaan tulee tästä huolimatta merkintä, etten halua vaihtaa ihanaa tanssiopettajaani.

Menoja ovat myös bensatankillinen, matkakortin lataus, syntymäpäivää viettäneelle ystävälle sushiravintolassa tarjottu ateria, kahvilakäynnit ja huonekalumaali vanhaa kaappia varten.

Kyllä kannatti

Seuranta auttaa huomaamaan, että auton vaihto ilman lainaa jää unelmaksi ilman reipasta ryhtiliikettä. Onnekseni huomaan jo parin viikon jälkeen orastavan parannuksen.

Kuittien läpikäyminen on kannattanut, ja proteiinipatukat sekä kahvilapullat jääneet ostamatta. Hyödynnän tarjouksia aiempaa paremmin ja olen saanut perheen mukaan menojen tarkkailuun.

Menojen seuranta rutiiniksi

  1. Moni luulee tietävänsä menonsa, mutta vasta tarkka seuranta paljastaa todellisen kulutuksen. Säästäminen on helpompaa, kun on menoista selvillä.
  2. Valitse itsellesi sopivin tapa seurata menoja: lasketko keräämistäsi kuiteista menot paperilla, käytätkö excel-taulukkoa vai esimerkiksi Takuusäätiön ilmaista Penno.fi-verkkoohjelmaa.
  3. Myös S-ryhmän Omat ostot- ja K-ryhmän K-Ostokset -ohjelmat auttavat seuraamaan omaa kulutusta. Ne on helppo ottaa käyttöön eikä kuitteja tarvitse sen jälkeen säilyttää.
  4. Ostosten vahtaaminen voi aluksi tökkiä. Kannattaa varautua siihen, että seuranta voi paljastaa ikäviä yllätyksiä.
  5. Tee seurannasta rutiinia. Päätä katsoa kuluneen viikon menot esimerkiksi sunnuntai-iltaisin. Tee hetkestä hohdokkaampi vaikka lettuja paistamalla.
  6. Kulutuksen voi saada kuriin tehokkaasti, kun ainakin aluksi käyttää käteistä. Setelien hupeneminen tekee kuluttamisesta konkreettisempaa kuin kortilla maksettaessa.
  7. Älä shoppaile kiireessä äläkä mene ruokakauppaan nälkäisenä.
  8. Elämä on laadukasta, vaikka euroja säästääkin. Herkutella voi edullisesti itse tekemällä. Helsingissä asuvat ovat etuoikeutettuja, sillä kaupunki on pullollaan hienoja ilmaistapahtumia.

Vinkit antoi Marttojen hankekoordinaattori Erkki Ukkola.

Hima 3/2019