Kurkistus tulevaisuuden koteihin

Ilmastonmuutos ja digitalisaation lisääntyminen muokkaavat kotejamme. Koti säilyttää tulevaisuudessakin ydintehtävänsä, mutta asumisen muodot voivat muuttua varsin jännittäviltäkin kuulostavilla tavoilla.

Kuvat Tulevaisuuden tutkimuskeskus/Turun yliopisto

Jos kurotamme historiassa sata vuotta taaksepäin, kodeissamme näytti melko lailla erilaiselta. Keittiöstä puuttuivat niin jääkaappi, tiskikone kuin kahvinkeitinkin, eikä olohuoneeseen kokoonnuttu katsomaan televisiota. Sata vuotta sitten tulevaisuuden ennakointi oli hankalaa, ja vähintään yhtä haastavaa se on tänäkin päivänä.

– Tulevaisuudessa koti säilyttää kuitenkin ydintehtävänsä – se on ihmisille läheisin paikka, jossa eletään perheen tai läheisten kanssa tai yksin, sanoo tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinonen Turun yliopistosta.

Heinosen mukaan asumisen merkitys jopa korostuu.

– Automaation lisääntyessä työn muodot muuttuvat. Koti ja asuminen toimivat tukipilarina, jonka ympärillä muut elämisen toiminnot toteutetaan, Heinonen kertoo.

Megatrendit muokkaavat kotia

Se, miltä tulevaisuuden asuminen lopulta näyttää, riippuu megatrendeistä. Näistä merkittävin on ilmastonmuutos, joka muokkaa vääjäämättä myös kotejamme.

– Tulevaisuuden kodin rakennusmateriaalien, lämmitysjärjestelmien ja kaikenlaisen käytön tulisi olla ympäristöystävällistä. Esimerkiksi suoralla sähkölämmityksellä oleviin koteihin asennetaan jo nyt ilmalämpöpumppuja ja aurinkopaneeleja. Lisäksi jatkossa yhä useampi kerrostalo rakennetaan puusta, sillä puu sitoo hiilidioksidia, Heinonen sanoo.

Tulevaisuuden kodissa korostuu myös asukkaan hyvinvointi. Tässä kohden toinen megatrendi – digitalisaatio – astuu kuvaan.

– Digitaalisten laitteiden avulla kodin tunnelmaa voidaan säätää asukkaan mielialan tai tarpeiden mukaan. Asunto voidaan räätälöidä valaistuksella, äänimaailmalla ja vaikkapa tuoksujen avulla rentoutumista edistävään tunnelmaan. Tapetit voivat olla digiseiniä, joihin asukas voi ladata vaihtoehtoja kuvien, maisemien ja värien valikoimasta, Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan kodeissa suositaan tulevina vuosikymmeninä joustavia ratkaisuja. Asukas voi muokata kotia esimerkiksi siirrettävien seinien avulla. 

Myös vuorovaikutteisuus korostuu.

– Sensorien avulla koti voi esimerkiksi valvoa, onko senioriasukas noussut aamulla sängystä ja muistanut syödä lounaansa.

Kuvassa kasveja urbaanissa ympäristössä.
Tulevaisuuden kodeissa nähdään vertikaaliviljeltyjä kasveja. Kuva otettu Dubai Exposta, Saksan paviljongista.

Luonto saa näkyä

Heinosen mukaan tulevaisuudessa yhä useampi koti rakennetaan toimimaan sopusoinnussa luonnon kanssa. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa aurinko- ja tuulienergian hyödyntämistä. Myös muut uusiutuvat energiamuodot pääsevät käyttöön.

– Kerrostalon rappusissa kulkevan liike-energia osataan hyödyntää kineettisenä energiana, joka syötetään suoraan talon energiaverkkoon. Taipuvilla aurinkopaneeleilla verhotaan katon lisäksi myös rakennusten ulkopintaa, ja kaikki ikkunalasit ovat aurinkoenergiaa hyödyntäviä älylaseja.

Luonto saa näkyä myös sisälle. Kerros- ja rivitalojen ovet avautuvat ulos luontoon siten, että kodin vihersisustamisen jatkeena rappukäytävissä ja ulkoseinillä kasvaa vertikaaliviljeltyjä kasveja ja vihanneksia.

– Rakennuksen jätehuollon hoitavat erilaiset sienet, jotka ­rihmastoidensa avulla pystyvät hajottamaan jätteet ja jopa puhdistamaan ne myrkyistä.

Luonnon rakenteiden ja muotojen jäljittely rakentamisessa yleistyy, ja talo voi olla esimerkiksi omenan, mansikan tai valaan muotoinen.

Talojen katot ovat lasitettuja kaupunkipuutarhoja yhdistettyinä kylpyläksi paljuineen, Heinonen visioi.

Yhteisöllisyyden merkitys kasvaa

Villeimmissä tulevaisuuden asumisen visioissa kotien muodot muuttuvat varsin jännittäviksi. Heinosen mukaan biomimiikka eli luonnon rakenteiden ja muotojen jäljittely rakentamisessa yleistyy, ja talo voi olla esimerkiksi omenan, mansikan tai valaan muotoinen.

– Biomimiikka voi luoda uudenlaista, mielikuvituksellista arkkitehtuuria. Rakentamisessa lisääntyy myös muunneltavuus, modulaarisuus ja liikuteltavuus. Jopa kerrostalot voidaan siirtää tarpeen tullen muualle. Tämä on tärkeää etenkin erilaisten kriisien, kuten luonnonkatastrofien, kohdatessa yhteiskuntaa, Heinonen sanoo.

Myös yhteisöllisyyden merkitys kasvaa. 

– Jakamistalous näkyy asumisessa esineiden, harrastusvälineiden, palvelujen ja itse asunnon jakamisessa. Jatkossa myös jokin vuokrakerrostalo voidaan räätälöidä tiettyjen elämäntapojen tai harrastusten mukaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vegaanien kerrostaloa tai koiraystävien tai padel-pelaajien taloa. Tällaisten talojen yhteistilojen suunnittelussa panostetaan asukkaiden toiveisiin entistä enemmän, Heinonen lisää.

 

Robotiikka ja automatiikka ohjaavat koteja

Tulevaisuudentutkimuksen emeritaprofessori Sirkka Heinosen mukaan tulevaisuudessa kodeissa hyödynnetään entistä enemmän automatiikkaa ja älytoimintoja.

1. Puheohjaus on osa arkea.

Tulevaisuudessa älykotien automatiikka on integroituna seiniin ja kodin muihin rakenteisiin.

2. Robotti-imurin sijaan kodeissa voi toimia kodinhoitorobotti.

Se suorittaa siivouksen lisäksi niin tiskauksen, pyykinpesun, sänkyjen petauksen, jätteiden lajittelun kuin kukkien kastelunkin. Tarpeen tullen kodinhoitorobotti voi annostella lääkkeet, elvyttää sydänkohtauksen saaneen asukkaan ja hälyttää jatkohoidon paikalle. Kasvontunnistuksen ansiosta robotti päästää sisään vain asukkaat ja heidän kutsutut vieraansa.

3. 3D-tulostin on joka kodin vakiovaruste.

Sillä voidaan rakentaa kodissa tarvittavat tarve- ja koriste-esineet ja jopa huonekalut. Käytöstä poistetut esineet jauhetaan tulostimelle uudeksi raaka-aineeksi. Kokonaisia talojakin tulostetaan, eikä kyse ole edes kovin utopistisesta visiosta: ainakin Hollannissa ja Dubaissa on jo tulostettu 3D-taloja.

Kuvassa 3D-printatun toimiston seinä materiaali.
Dubain Future Foundationin rakennuttamaa maailman ensimmäistä 3D-printattua toimistotilaa käytetään opetus- ja kokoustarkoituksiin. Kuva otettu Dubai Exposta.
Asiasanat