Koti kuin vihreä viidakko

Kontulassa asuvien Elina Mäkelän ja Kimmo Tallqvistin kodissa on kesäinen, vihreä tunnelma vuoden ympäri. Siitä pitävät huolen huonekasvit, joita on kertynyt lukuisia.

Kirjoittanut Pi Mäkilä Kuvat Sami Heiskanen

Kontulalaisen kerrostalon kuudennessa kerroksessa voisi kuvitella astuneensa talvipuutarhaan. Elina Mäkelän ja Kimmo Tallqvistin kodista avautuvat hulppeat näkymät itäisen Helsingin ylle, mutta sitäkin enemmän ihmetystä herättävät ikkunoiden edessä majailevat viherkasvit. Suurimmat kasvit ulottuvat lähes kattoon saakka, pienimmät vasta sinnittelevät pikkuruisissa purkeissaan.

– Sitruunapuu, mandariini, mango – ja tämä avokado on aika hauska myös, Elina esittelee pöydän päällä lepääviä kasveja.

Pusu kasvienhoidon ohessa
Huonekasvit ja niiden hoito ovat Kimmo Tallqvistin ja Elina Mäkelän yhteinen harrastus. Anopinhammas kaipaa ajoittaista suihkuttelua.

Suurin osa kasveista on Elinan ja Kimmon itse kasvattamia. Pariskunta lisää kasveja pistokkaista, ja pistokkaita kulkeutuu kotiin milloin mistäkin.

– Kun näen jossain kiinnostavan huonekasvin, kysyn, saanko napata mukaan pienen palan pistokkaaksi. Useimmiten se onnistuu. Kotona sitten testaan, lähteekö kasvi kasvamaan vai ei. Yllättävän usein lähtee, Elina kertoo.

Kasveista ja niiden hoidosta on muodostunut Kimmolle ja Elinalle elämäntapa.

Moni kasveista on kasvanut niin suuriksi, että niistä on lopulta täytynyt luopua. Tallqvistin ja Mäkelän nyrkkisääntönä onkin, että kun kasville ei ole enää tilaa, sen on muutettava.

– Olemme sitten myyneet ylimääräiset netissä. Moni etsii kotiinsa isoja huonekasveja, joten ostajia on aina löytynyt, Kimmo sanoo.

Kymmeniä vuosia vanhoja kasveja

Kimmo ja Elina ovat asuneet samassa kodissa Kontulankujalla jo parinkymmenen vuoden ajan. Osa viherkasveista on perua jo ajalta ennen tätä.

– Kimmolla oli muutamia kasveja ennen kuin tapasimme. Sitten jotenkin niitä vaan alkoi tulla vuosien varrella lisää, Elina nauraa.

Kasvit lipastolla.
Reunustraakkipuu on helppohoitoinen kasvi, joka sopii aloittelevallekin viherkasviharrastajalle.

Nykyisin kasvit ovat kummallekin rakas harrastus. Jokaisen lajin nimi on tiedossa, eikä kastelu unohdu koskaan. Kovin tarkkoja kasvinhoitajia kumpikaan ei kuitenkaan myönnä olevansa.

– Kastellaan silloin kun tarvitsee, ja suihkutellaan suihkun alla silloin tällöin niitä kasveja, jotka ovat riittävän helppoja kantaa suihkuteltaviksi. Kasviravinnetta ollaan joskus kokeiltu, mutta lisävaloja tai muita meillä ei ole ollut koskaan. Ei ole tarvinnut, kun nämä kasvavat niin hyvin ilmankin, Elina kertoo.

Kasvien hoito on elämäntapa

Kasveista ja niiden hoidosta on muodostunut Kimmolle ja Elinalle elämäntapa.

– Näiden kasvamista on tosi hauska seurata, ja jokainen uusi oksantynkä tulee huomioitua. Huonekasvit kukkivat harvoin, joten on ihan huimaa nähdä, miten vaikkapa harvinainen kaktus alkaa kukkia, tai miten itse siemenestä tai pistokkaasta kasvatettu kasvi kasvaa isoksi ja hyvinvoivaksi, Elina sanoo.

Kasvien suhkuttelua.
Valtavaksi kasvanut sirotraakkipuu on yksi Elina Mäkelän lukuisista silmäteristä.

Kesäisin kasviharrastus jatkuu parvekkeelle saakka. Huonekasvit eivät tosin parvekkeelle muuta, vaan parveke saa loistaa hyötykasvien valtakuntana. Talviaikaan parvekkeella talvehtivat ruohosipulit, loppukeväästä niiden viereen muuttavat salaatit, chilit, paprikat ja auringonkukat.

– Parvekkeella on hauska kokeilla kaikenlaista uutta. Eikä se ole edes järin kallista. Keräämme siemenet talteen ja kasvatamme uudet taimet niistä, joten edes siemenostoksille ei tarvitse välttämättä lähteä, Kimmo kertoo.

   Silloin tällöin kaupastakin tarttuu mukaan vihreitä uutuuksia.

– Viime viikolla ostin pitkästä aikaa muutaman pienen ihan uuden huonekasvin. Tällaisia mehikasveja meillä ei vielä ollutkaan, joten on hauska nähdä, miten ne tulevat viihtymään meillä, Elina esittelee.