Erilaiset arjet ne yhteen sopii

Kohtele naapuria mukavasti, sillä toisen tilanne ei näy päältä päin. Päivittyvien järjestyssääntöjen noudattaminen on tärkeä teko asukkaiden hyvälle yhteishengelle.

Kirjoittanut Heidi Kähkönen Kuvat Sami Heiskanen

Hekan kiinteistöissä asuu monipuolinen joukko ihmisiä, joilla on hyvin erilaiset elämänrytmit ja -tavat. Jotta kaikilla asukkailla on hyvä olla, tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä. Omia romuja ei voi jättää yhteisiin tiloihin säilöön ja toisten pyykkivuoroja tulee kunnioittaa.

Heka otti vuoden 2017 alusta käyttöön uudistetut järjestyssäännöt, jotka ovat yhtenäiset kaikilla Hekan alueilla. Moni asia säilyy ennallaan, ja Hekan asukkaiden ääntä on kuultu valmistelussa. 

Pieniä muutoksia ja ajanmukaistuksia on tehty liittyen esimerkiksi tupakointiin, paloturvallisuuteen, tomuttamiseen ja tuhoeläimiin. Esimerkiksi tomutusajat pidentyviät ja grillaukseen on otettiin aiempaa sallivampi linja: sähkögrilliä on sallittua käyttää parvekkeellakin. Uudet järjestyssäännöt löytyvät Hekan sivuilta. Lisäksi järjestyssäännöt on viety talojen ilmoitustaululle, ja kaikkien asukkaiden toivotaan tutustuvan niihin, sillä kyse on kaikkien asukkaiden yhteisestä viihtyvyydestä.

Hyvä ruokkii hyvää

Yhteisen viihtyvyyden eteen voi tehdä muutakin. Kontulassa asuvat Hana Abdulkarim ja Teuvo Sandelin tietävät, miten erilaisten asukkaiden kesken saadaan luotua hyvä yhteishenki.

– Naapuria pitää tervehtiä ja kysyä, mitä kuuluu. Jos kommunikointi ei siitä jatku, niin voi antaa asukkaan olla omissa oloissaan. Hyvässä keskusteluyhteydessä voi sitten ilmaista mielipiteensä, Sandelin neuvoo.

Abdulkarim neuvoo omia lapsiaan ottamaan muut asukkaat huomioon: käyttäydy niin kuin toivoisit, että sinua kohtaan käyttäydytään.

– Mun mielestä naapurille kannattaa vain kertoa, miten toisen toiminta häiritsee. Asumisneuvoja auttaa sitten sovun löytymisessä jos muu ei auta, Abdulkarim sanoo.

Varustuksentie 10:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Sandelin ja varapuheenjohtaja Abdulkarim pitävät huolta, että erilaisten asukkaiden ääni kuuluu talossa ja että kohteessa säilyy hyvä yhteishenki ja järjestys.

He sisustivat talon pohjakerroksessa sijaitsevan huoneen kerhohuoneeksi: Abdulkarin hankki tilaan kalusteet, ompeli verhot ja maalasi seinät vaaleanpunaiseksi. Tilasta on tullut talon sydän.

– Kun kerhotilan verhot vedetään sivuun, keitetään kahvit ja avataan ovet, niin ihmiset tulevat kysymään, onko täällä jokin tapahtuma, Abdulkarim naurahtaa.

Aktiivinen kolmen lapsen äiti työskentelee Espoossa terveyskeskuksessa sairaanhoitajana ja toimii vapaa-aikanaan personal trainerina. Kun hän muutti Varustuksentielle syksyllä 2009, hän oli kiinteistön ensimmäinen somalitaustainen asukas. Abdulkarimin ensikohtaaminen naapurin kanssa ei sujunut aivan mutkattomasti.

Käytöstapoja, ei ennakkoluuloja

Erään työpäivän jälkeen Abdulkarim haki lapset normaaliin tapaan päiväkodista ja vei sitten pyykit pesuun yhteiseen pesutupaan.

– Olin varannut pyykkituvan illaksi varaussysteemin mukaan. Kun tulin hakemaan pyykkejäni, joku olikin ottanut ne pois koneesta ja laittanut omansa tilalle. Omat pyykkini olivat vettä ja pesuainetta valuvana lattialla. Kun naapuri tuli hakemaan pyykkejään, hän sanoi: “Minä olen työssäkäyvä ihminen, sinä voit pestä pyykkisi huomennakin”. Olin niin vihainen! Abdulkarim muistelee.

Hana Abdulkarim

Vaikka alku ei ollut lupaava, Abdulkarim ja kyseinen naapuri ovat nykyään ystäviä. Eräs naapuri ehdotti, että Abdulkarimin tulisi talotoimikunnan kokoukseen puhumaan ongelmista. Abdulkarim alkoi osallistua kokouksiin ja vähitellen naapurien keskinäinen ymmärrys alkoi lisääntyä.

– Kokousten aikana ihmisten näkemys minusta muuttui. Nyt olen vain yksi naapureista, en somali tai muslimi.

Kerhohuoneella Teuvo Sandelin hörppii mietteliäänä kahvia. Hänkin on kokenut, millaista on tulla ulkopuolisena uuteen yhteisöön. Sandelinin tie Varustuksentielle ja talotoimikunnan puheenjohtajaksi on ollut monivaiheinen.

Ruokolahdella syntynyt Sandelin muutti nuorena miehenä Helsinkiin rakennusalan töiden perässä. Pienet tulot eivät riittäneet elinkustannuksiin ja Sandelin jäi vaille asuntoa. Sandelin oli kodittomana 20 vuoden ajan.

– Köyhyys tekee ihmisestä asunnottoman. 

Uusi vaihe elämässä käynnistyi parikymmentä vuotta sitten kun Sandelin sai kuulla tulevansa isoisäksi.

Hekassa on tilaa erilaisuudelle

Viisitoista vuotta sitten Sandelin pääsi tukiasuntoon ja parin vuoden päästä hän haki omaa asuntoa Helsingin kaupungilta. Sandelinille tarjottiin asuntoa Varustuksentie 10:stä, ja hän on asunut samassa asunnossa siitä lähtien.

Kahdeksan lapsen isoisä on hyvissä väleissä lastensa ja lastenlastensa kanssa, ja nyt myös Vasemmistoliitossa aktivoitunut Sandelin johtaa Aurinkoinen hymy -nimistä yhdistystä, joka pyörittää matalan kynnyksen päiväkeskusta Myllypurossa.

– Saimme vanhalta kirpputorilta 250 neliötä tilaa ja laitoimme siihen kahvilan. Vähävaraiset, köyhät ja syrjäytetyt ovat meidän asiakkaitamme. Keskuksessa annetaan vertaistukea, Sandelin kertoo.

Silloin kun naapurit puhaltava yhteen hiileen, voi tapahtua pieniä ihmeitä. Kuten silloin, kun Abdulkarim oli tulossa autolla töistä kotiin alkutalven pahimman lumimyräkän aikaan.

– Parkkipaikalla näin, että oma parkkiruutu oli ihan täynnä lunta. Juuri silloin alakerran naapuri tuli lastensa kanssa haalariin pukeutuneena lumilapioiden kanssa pihalle. Hän tuli ja aurasi parkkiruudun tyhjäksi ja sanoi, että “sinäkin autoit minua kerran kantamaan pesukoneen vaikka ei sinun tarvinnut”. En tiennyt itkeäkö vai kiittääkö!


Yhteisiä sääntöjä noudattamalla erilaisetkin kudokset sointuvat yhteen.