Yhteisöllistä maalaiselämää Puu-Vallilassa

Vaaleanvihreän puutalon rustiikkinen ovi aukeaa ja ulos tepsuttaa kaksi innokasta ulkoilijaa, borderterrierit Jessa ja Benkku. Talon emäntä Tiina Suvanen pitelee talutushihnoista kiinni ja hymyilee iloisesti astellessaan alas asunnon portaita. Viereisestä asunnosta tulee samaan aikaan ulos naapuri koiransa kanssa. Naapurit tervehtivät toisiaan ja vaihtavat muutaman sanan, koirat haukahtavat myös toisilleen tervehdyksen merkiksi. Lyhyen happihyppelyn jälkeen Tiina siirtyy koirineen takaisin sisälle lämpimään. 

Kun Tiinan asunnon ulko-ovesta astuu sisään, vastassa ovat eteiskäytävän pitkät porrasaskelmat, jotka johdattavat peremmälle asuntoon. Kevättalven viileys tuntuu asunnon lattioissa, jonka vuoksi eteisen hyllyltä löytyy muhkea korillinen erilaisia villasukkia jalkojen lämmikkeiksi. Eteisestä tie johtaa olohuoneeseen ja keittiöön sekä portaisiin, jotka vievät yläkertaan. Yläkerrasta löytyvät makuuhuone ja kylpyhuone.

Uuteen kotiin asunnonvaihdolla 

Tiina muutti Vanajantie 16:ssa sijaitsevaan kotiinsa lokakuussa 2019. Sitä ennen hän asui 25 vuoden ajan samaan Heka-kohteeseen kuuluvassa Vallilantie 21:ssä. Ajatus asunnon vaihtamisesta alkoi väreillä ilmassa, ja Tiina ryhtyi etsimään vaihtokumppania asunnonvaihtopörssistä.

Kun sopiva vaihtokumppani löytyi, hän kävi katsomassa Tiinan asuntoa muutamaan kertaan ja Tiina tutustui Vanajantien asuntoon. Asunnonvaihtoa lähdettiin edistämään  tarvittavilla asunnonvaihtohakemuksilla ja asunnontarkastuksen sisältävällä lausunnolla asunnonvaihtoa varten.

Vallilantie 19 -nimisen Hekan kohteen 42 rakennusta kattavat noin puolet Puu-Vallilan rakennuskannasta.

– Kävin joskus aiemmin täällä Vanajantiellä nykyisen naapurini luona kylässä ja ajattelin silloin, että täällä olisi kiva asua. Kun pääsin muuttamaan tähän asuntoon, mietin, että tämä ei voi olla totta, miten minä mukamas pääsin tänne asumaan, Tiina kertoo. 

Alueen kauniita taloja ihasteleva ohikulkija erottaa Heka-talot yksityisomisteisista nostamalla katseensa yläviistoon: Hekan talojen katot kiiltävät muutaman vuoden takaisen kattoremontin ansiosta. Kaikki Puu-Vallilan Heka-talot kuuluvat Vallilantie 19 -nimiseen kohteeseen, jonka 42 rakennusta kattavat noin puolet Puu-Vallilan rakennuskannasta. Kohde, johon kuuluu nelisenkymmentä katuosoitetta Päijänteentien, Roineentien ja Vanajantien rajaamalla alueella, tunnetaan myös nimellä Vanha Vallila. Asuntoja näissä Puu-Vallilan kapeiden katujen varrella olevissa taloissa on yhteensä 225.

Kaakeliuunit ovat kodin sydän

Uuden asunnon oma sisäänkäynti miellyttää Tiinaa: koirien kanssa on helppo liikkua, kun kodin ovesta pääsee suoraan pihalle.  Tiinan kaksio on mukavan valoisa. Parasta kodissa ovat makuuhuone, jossa on rauhallinen tunnelma, sekä kodin kaksi kaakeliuunia. 

– Kaakeliuunit ovat tämän kodin sydän. Vaikka niitä ei saa käyttää, niissä on ihanaa polttaa kynttilöitä. Kaakeliuunit luovat asuntoon tunnelmaa, Tiina sanoo.

 Tässä kodissa myös koirat ovat kotonaan ja harrastavat yhdessä emännän kanssa. Tiina esimerkiksi  opettaa koirille agility-temppuja kotona.  

– Käymme lisäksi kaksi kertaa viikossa agility-treeneissä, Tiina kertoo. 

Kaksikerroksisessa kodissa asuminen ei haittaa Tiinaa laisinkaan. 

– Olen liikunnallinen ja tykkään rampata rappusia edestakaisin. Monesti käy niin, että kun olen alakerrassa, tarvitsemani tavara on yläkerrassa ja päinvastoin, Tiina nauraa. 

Olen jo niin tottunut lattian narinaan, että en kiinnitä siihen enää huomiota.

Taloon on tulossa kahden vuoden sisällä putkiremontti, jossa uudistetaan asunnon keittiö ja kylpyhuone. Tiina odottaa remontin myötä keittiöön lisää kaappitilaa ja työtasoja, joita on nyt melko vähän

Lattioiden narinaa ja ihanaa viileyttä

Vanhassa puutalossa on tiettyjä erityispiirteitä, jotka kuuluvat puutaloasumisen henkeen, kuten esimerkiksi viileät lattiat talvisaikaan. 

– Kun asuu hengittävässä puutalossa, sille antaa aika paljon anteeksi. Esimerkiksi talvella lattioilla vetää ja kovalla pakkasella porraskäytävä on aika kylmä. Tosin pidän paljon viileydestä, en tykkäisi siitä, jos sisällä olisi 23 astetta lämmintä. Sitä paitsi viileässä nukkuu tosi hyvin, Tiina toteaa. 

Lämpö nousee talossa alhaalta ylös, joten yläkerta on hieman lämpimämpi kuin alakerta. Tiina miettii, että kesällä talon katto mitä luultavimmin hohkaa lämpöä yläkertaan, jolloin makuuhuoneessa on varmasti lämpimät oltavat.  

Vanhalle talolle on ominaista myös narisevat ja hieman epäsymmetriset lattiat. 

– Olen jo niin tottunut lattian narinaan, että en kiinnitä siihen enää huomiota. Lattiat ovat myös vähän kierot, joten huonekalujen asettelun kanssa on ollut hieman haasteita, Tiina hymyilee. 

Puutaloasukas henkeen ja vereen 

Tiina on asunut lähes koko ikänsä puutalossa. Lapsena hänen kotinsa oli kerrostalossa ja nuorena hän asui muutaman vuoden isän rakentamassa puisessa omakotitalossa. 80- ja 90-lukujen taitteessa hän asui kahdeksan vuotta Tapanilassa kerrostalossa, kunnes sai vuonna 1993 kaupungin asunnon Puu-Vallilasta. 

– En varmaan osaisi enää asua elementtitalossa, kun olen asunut niin kauan puutalossa. Puutalossa on omanlaista kodikkuutta ja lämminhenkisyyttä ja puu hengittää ihan eri lailla, Tiina miettii. 

Puutaloasuminen vaatii sitoutumista asumismuodon erityispiirteisiin, joita kerrostaloelämään tottunut ei välttämättä edes osaisi ajatella.

Puu-Vallilassa asumisen yhtenä parhaana puolena Tiina pitää kaikille asukkaille yhteisiä pihamaita. 

– Kun kuljen asunnon ovesta suoraan pihalle, tuntuu kuin astuisin omaan olohuoneeseen. 

Puutaloasuminen vaatii sitoutumista asumismuodon erityispiirteisiin, joita kerrostaloelämään tottunut ei välttämättä edes osaisi ajatella. Ne asukkaat, joiden asuntoon on oma sisäänkäynti suoraan pihalta, ovat velvoitettuja huolehtimaan porraskäytävänsä siisteydestä itse. Puutalojen asukkailla on myös velvollisuus hoitaa pihamaita, kuten esimerkiksi pitää huolta kukkaistutuksista. Heka taas huolehtii pihojen nurmikoiden leikkaamisesta ja kulkureittien auraamisesta. Suojeltujen piha-alueiden kunnossapidosta vastaa Palmia, jonka edustajien kanssa talotoimikunnan jäsenet kiertävät pihoja vuosittain ja tekevät yhdessä pihanhoitosuunnitelman. 

– Puu-Vallilassa tehtiin 80-luvulla mittavat peruskorjaukset, joiden yhteydessä myös pihat kunnostettiin. Nyt pihat tulisi uudistaa ja samalla asukkaiden olisi hyvä saada ohjeistukset siihen, mitä pihoille saa istuttaa ja miten niitä tulisi hoitaa, Tiina miettii. 

Puu-Vallilan asukkailla on myös käytössään pihasaunoja, jotka ovat erillisissä rakennuksissa.  

– Minulla oli pitkään tunnin pituinen oma saunavuoro, mutta luovuin siitä muutettuani tähän asuntoon. Liikun niin paljon ja harrastukset vievät aikaa, ettei vapaita iltoja riitä saunomiselle. Saunavuorot ovat myös hyvin varattuja, en saa vuoroa itselleni sellaiselle ajankohdalle, jolloin minulla olisi aikaa. 

Yhteisöllisyys on parasta 

Asukkaille yhteisten pihamaiden lisäksi yhteisöllisyys vaikuttaa paljon siihen, että Tiina viihtyy niin hyvin Puu-Vallilassa. Lisäksi naapurit ovat avuliaita ja tervehtivät toisiaan. 

– Täällä on ihanat naapurit, joilta voi pyytää apua tarvittaessa. Kerran naapurini käytti koiriani ulkona, kun en itse päässyt ulkoiluttamaan niitä, ja esimerkiksi aiemman kotini pihalla teimme naapureiden kanssa yhdessä pihatöitä, istutimme kukkia ja kasvatimme yrttejä, joita kaikki saivat ottaa. 

Puu-Vallilassa järjestetään vuosittain kaksi suurta tapahtumaa: helatorstaisin pidettävä pihakirppis, jonka toteuttamisesta vastaavat asukkaat ja elokuinen illallinen Vallilan taivaan alla, jonka järjestää talotoimikunta.

Tiina on ollut aktiivinen jäsen talotoimikunnassa ja puuvallilalaiset ry:ssä, mutta jättänyt niissä toimimisen taakseen. Tällä hetkellä hän on ainoastaan Hermanni-Vallila-seuran jäsen. 

Maalaiselämää keskellä kaupunkia 

Vaikka Puu-Vallilan läheisyydessä kulkee vilkkaita autoteitä, liikenteen äänet eivät kantaudu Tiinan kotiin asti. Asunto on myös hieman hiljaisempi siksi, että se sijaitsee asuntorivistön päädyssä. 

Alueella ei ole juuri lainkaan häiriötekijöitä. Pihapiiriä ympäröivä aita, suljetut portit ja asukkaiden valppaat koirat pitävät ylimääräiset vierailijat loitolla.  

– Tässä Vanajantiellä liikkuu melko vähän ihmisiä ja pihalle tulee harvemmin ketään ulkopuolisia. Tosin kesäisin täällä kulkee paljon turisteja ja muita ihmisiä ihmettelemässä ja kyselemässä, onko täällä kivaa asua. Silloin tuntuu, kuin olisi paikallinen nähtävyys, Tiina nauraa. 

– Läheiselle kallioalueelle tulee myös kesäaikaan usein ihmisiä istuskelemaan ja syömään eväitä. Kallioilta on hieno näkymä puutalojen yli. 

Vapaana kulkevat kissat ovat myös tuttu näky Puu-Vallilan pihoilla, ja ne herättävät alueen asukkaissa tunteita puolesta ja vastaan.  

– Täällä eletään vähän tällaista maalaiselämää, Tiina sanoo. 

Tiina tekee mielellään pitkiä kävelylenkkejä koiriensa kanssa ja kehuu monipuolisia kävelyreittejä, joita pitkin voi suunnata useille hyville ulkoilualueille, kuten esimerkiksi Vallilan laaksoon, Leninin puistoon, Alppilaan Linnanmäelle päin tai vaikka Töölönlahdelle.  

Puu-Vallila on asuinalueena Tiinan mieleen kaikin puolin, mutta muutamia parannuksia hän toivoisi sinne kuitenkin tehtävän. 

– Alueen läpi kulkee paljon autoja ja autoilijat ajavat välillä aika kovaa. Toivoisin, että kaduilla olisi esimerkiksi hidasteita ja autojen pysäköinti olisi vain yhdellä puolella katua. Läheinen kallioalue pitäisi myös valaista paremmin, että siellä olisi turvallisempaa olla. 

Puu-Vallilan historiaa 

• 1900-luvun alun Helsingissä pyrittiin kohentamaan kasvavan ja teollistuvan kaupungin työväestön asuinoloja. Tämän johdosta vuosina 1910–1917 Puu-Vallilaan rakennutettiin 47 taloa, joissa oli pieniä hellahuoneita.  
• 1910-luvun rakentamisihanteita ilmentävät Puu-Vallilan katuja reunustavat mansardikattoiset puutalot ja korttelin sisään jäävät pihapuutarhat talousrakennuksineen. 
• Alueelle rakennettiin 1920-luvulla vilkkaassa tahdissa lisää asuntoja. Tuolloin asunnoissa oli tyypillisesti tilava huone, keittiö ja wc. 
• Puu-Vallilan rakennukset ja miljöö suojeltiin asukasliikkeen aloitteesta 1970-luvulla. 
• Alueen talot peruskorjattiin 1980-luvun alussa, jolloin ulkokäymälät poistuivat pihoilta. Pihat ja julkisivut peruskorjattiin 2010-luvun alussa, vesikatot uusittiin muutama vuosi sitten. 

Lue lisää Puu-Vallilan historiasta: Puutalojen Vallila -teos (2019), Kari Varvikko 
 
Lähteet:  Museovirasto ja Helsingin Uutiset: Puu-Vallilan värikäs historia ikuistettiin kirjaan (17.4.2019)