Koti tsaarinajan arvotalossa

Lapinlahdenkatu 27:ssa sijaitseva Hekan talo ja sen arvokkuutta huokuva julkisivu voivat herättää kateutta talosta asunnon vuokranneita kohtaan. Eikä ihme, sillä Kampin 1910-luvun rakennuskantaa edustava talo on hyvin ominaispiirteensä säilyttänyt arvokiinteistö. Ikä kuitenkin näkyy talon käytettävyydessä: sisäänkäynnit yli satavuotiaaseen taloon ovat nykyisin esteettömiä, mutta kulku kerroksiin käy kuntoilusta, sillä hissiä ei ole.

Talossa ei ole myöskään kellareita, koska sen perustana on kivijalka. Vanhat klapikellarit on kuitenkin muunnettu pesulaksi, talosaunaksi ja ulkoiluvälinevarastoiksi. Asukkaita palvelee myös kerhohuone. 

– Sinkulle koti ydinkeskustassa on suorastaan paratiisi, sanoo asukas, joka on itse viihtynyt talossa jo vuosia. Piha tarjoaa kuitenkin myös lapsille puitteet ja välineet leikeille. 

Talon viidessä portaassa on korkeakattoisia, avaria koteja. Aiemmin osa isoista asunnoista oli soluasuntoina Marian sairaalan työntekijöille. Solut on nyttemmin yhdistetty kolmioiksi.

Arvotalo on säilyttänyt ominaispiirteensä hyvin.

Talo edusti valmistuessaan asumistason huippua, ja remontein sitä on pidetty ajassa mukana. Viimeisimmässä peruskorjauksessa vuonna 2005 muun muassa remontoitiin kylpyhuoneet ja keittiöt, keittokomerot ja saunatilat. Asuntokohtaiset vessat ja suihkut olivat siinä vaiheessa vain toistakymmentä vuotta vanhoja, mikä on lyhyt aika vanhalle kiinteistölle: ne tulivat vasta peruskorjauksen myötä 70- ja 80-luvun vaihteessa, jolloin talosta lähtivät kaakeliuunit ja ammeet, mutta tilalle tulivat suihkut ja asuntokohtaiset vessat. Viimeisetkin yhteisvessat käytäviltä katosivat 1980-luvun puolivälissä.

Jugend-talon porraskäytäviä valaisevat ikkunat, sillä aikanaan sähkö oli uutta ja kallista. Siksi portaisiin siilautui alkuvuosina valo vain ikkunoista. Sähkövalaistus portaikkoihin on asennettu jälkeenpäin. 

Vanhat ikkunalasit ovat ammattitaidolla puhallettua silinterilasia.

Ikkunaremontti odottaa käynnistymistään. Osa talon ikkunoista on alkuperäisiä, yli 100 vuotta vanhoja ikkunaruutuja.  Kaikki ikkunat oli mitattava, koska ne ovat käsityötä ja lähes kaikki siksi eri kokoisia. Nyt tekninen isännöitsijä Markku Lehtonen odottaa selvitystä siitä, kannattaako ikkunat vaihtaa vai korjata. Suurimmassa osassa asuntoja perinteisin menetelmin valmistetut ikkunapuitteet olivat hyvässä kunnossa. 

– Osassa vain maalit olivat rapistuneet, ja on  arvoitus, saadaanko enää yhtä hyvälaatuisia ikkunapuitteita mistään. Osittain joudumme uusimaan ikkunat, mutta iso osa niistä olisi mahdollista korjata. 

Vanhat ikkunat ovat silinterilasia, joka valmistettiin perinteisesti puhaltamalla, suurella ammattitaidolla. Lasimassasta puhallettiin sylinteri, joka leikattiin auki ja levitettiin ruuduiksi. Koneet syrjäyttivät lasinpuhaltajat ikkunalasien valmistajina lopullisesti 1930-luvulla. 

Reilut sata vuotta sitten puukorttelit saivat väistyä jyhkeiden kerrostalojen tieltä Helsingin ytimen levitessä. 

Lapinlahdenkadun viisikerroksisen, erkkerein koristellun asuin- ja liiketalon suunnitteli rakennusmestari Emi Odelma. Myöhäisjugendia edustava rakennus valmistui vuonna 1913 kortteliin, joka oli saanut nimekseen Pilkkasiipi. Helsingin asemakaavan 1812 laatinut Johan Albrecht Ehrenström oli tuonut korttelien nimeämisidean mukanaan Tukholmasta. 

”Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä eikä kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa saa tyylillisesti muuttaa”, todetaan taloa koskevissa määräyksissä. 

Urho Kekkosenkin kerrotaan vierailleen talossa.

Eikä tämäkään arvokiinteistö ole vailla kuuluisia asukkaita. Oululainen Aino Kassinen (1900–1977) muutti Helsinkiin 1930-luvulla. Pääkaupungissa hän tutustui ennustaja Axel Ringströmiin, jonka luona kävi liikemiehiä ja poliitikkoja. Kassinen kehittyi maan kuuluisimmaksi ennustajaksi ja selvänäkijäksi. Lapinlahdenkatu 27:ssä hän vastaanotti huoneistossaan maan johtavia poliitikkoja. Presidentti Urho Kekkosenkin kerrotaan käyneen Kassisen vastaanotolla.

– Upea julkisivu, hyvä sijainti ja tiloiltaan aikansa edustaja, arvioi kotitaloaan arvostava nykyinen asukas.

Lapinlahdenkatu 27

• Rakennusvuosi: 1913
• Kerroksia: 2–5
• Kiinteistössä sauna, pesula ja kerhohuone
• Lasten leikkipaikka pihalla
• Esteetön sisäänkäynti
• Isännöinti ja huolto: Heka Etelä Oy

Julkaistu Himan numerossa 4/2017.