Käärmetalon historiaan mahtuu monta mutkaa

Hekan Käärmetalon (Mäkelänkatu 86) entisöivä peruskorjaus palkittiin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla. Vuonna 1952 valmistunut Käpylän kaunotar kunnostetaan vuoden 2021 loppuun mennessä läpikotaisin talon rakennushistoriallisia arvoja kunnioittaen. Peruskorjauksen pääsuunnittelijan on ollut arkkitehti Mona Schalin. Hekan puolelta peruskorjauksessa on ollut mukana Käärmetalon ykköstuntija, Heka Etelä Oy:n kiinteistöpäällikkö Karri Åhs, jolle Käärmetalo on tuttu jo 1980-luvulta alkaen.

Käärmetalo valmistui Mäkelänkadun varteen vuonna 1952, ja oli valmistuessaan yksi Suomen ensimmäisistä aravavuokrataloista. Arava-järjestelmä oli perustettu Väestöliiton ja Vuokralaisten keskusliiton ehdotuksesta vuonna 1949. Tuolloin perustettiin Asuntotuotannon valtuuskunta, Arava, jonka tavoitteena oli saada asuntotuotanto käyntiin Suomen kaupunkialueilla. Arava-järjestelmän synty ja Helsingin kaupungin päätökset kaupunkia vaivaavan asuntopulan poistamiseksi vaikuttivat suoraan Käärmetalon suunnitteluun ja rakentamiseen. 

Käärmetalo oli valmistuessaan myös ensimmäinen Helsingin asuntotuotantotoimiston eli ATT:n rakentama vuokrakerrostalokohde.  

Suunnittelijaksi olympia-arkkitehti 

Käärmetalon suunnittelijaksi valittiin palkittu arkkitehti Yrjö Lorenzo Lindegren. Lindegren oli palkittu muun muassa Lontoon olympialaisten taidekilpailussa arkkitehtuurin kultamitalilla vuonna 1948 ja Pariisin maailmannäyttelyn Grand Prix -palkinnolla vuonna 1937. Suomessa Lindegrenin tunnetuin suunnittelutyö on Olympiastadion, jonka hän suunnitteli yhdessä Toivo Jäntin kanssa 

Käärmetalo rakennettiin 1949-1952. (Kuva: Helsingin kaupungin museo)
Käärmetaloa rakennettiin 1949-1952. (Kuva: Helsingin kaupungin museo)

Käärmetalossa näkyy Lindegrenin suunnittelussa 1940-luvulla tapahtunut muutos. Olympiastadion noudattaa vielä puhtaita funktionalismin periaatteita, mutta Käärmetalossa näkyy luonnosta inspiraatiota saaneet orgaaniset muodot ja maanläheiset materiaalit. Lindegren halusi suunnitella asuintalon, jonka ”jokaisesta asunnosta on vapaa näköala puistoon ja samalla on vältetty näköyhteys naapuriin”. Käärmetalo oli Lindegrenin viimeisiä suuria suunnittelutöitä, sillä arkkitehti kuoli sydänkohtaukseen 12.11.1952. 

Käärmetalon suunnitellussa oli mukana myös muita ansioituneita ammattilaisia. Esimerkiksi talon värisuunnitelmat teki taiteilija Eino Kauria, joka oli tunnettu merkittävien suomalaisten rakennuskohteiden värisuunnittelijana. Kauria teki värisuunnitelmat muun muassa Lasipalatsiin, Olympiakylään ja Paimion parantolaan. 

Käärmetalon arkkitehtuurissa näkyvät 1950-luvun virtaukset, joissa korostuivat asumisen sekä palveluiden uudenlainen yhteisöllinen ja toiminnallinen yhteys. Myös arkkitehtuurisesti talo noudattaa 1950-luvun ideoita; Mäkelänkadun varteen valmistui valoisia huoneistoja ajanmukaisine pienkeittiöineen, kylpyhuoneineen ja parvekkeineen. Käärmetaloon valittiin Työtehoseuran ”Teho-keittiökalusteet”, jotka sopivat hyvin moderneihin, pieniin keittiöihin. Taloon saatiin myös sähköliedet, jotka oli vapautettu säännöstelystä keväällä 1949. 

Käärmetalo oli arkkitehti Yrjö Lindegrenin viimeisiä suuria suunnittelutöitä. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio)
Käärmetalo oli arkkitehti Yrjö Lindegrenin viimeisiä suuria suunnittelutöitä. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio)

Käärmetalon suunnittelua ohjasivat myös Helsingin kaupungin ohjeistus, jossa Käärmetalo (tuolloin Kortteli n:o 857) määriteltiin ”kunnalliseksi täysvuokratalokohteeksi” vähävaraisia ja monilapsisia perheitä ja muita asunnon tarpeessa olevia varten, sekä Arava-lainoitus, joka määritteli asuntojakaumaa, rakennuskustannuksia, sekä asuntojen kokoa ja laatutasoa.

Palkitun peruskorjauksen ensiaskeleet otettiin vuonna 2009 

Käärmetalo peruskorjattiin edellisen kerran vuosina 1981-1986, jolloin rakennuksia nykyaikaistettiin monella tavalla. Vuosikymmenten aikana asumistekniikka oli kehittynyt, ja 1980-luvun peruskorjauksessa taloihin tuli muun muassa lisälämpö- ja äänieristystä, kolmannet ikkunalasit ja lisää säilytystilaa, minkä lisäksi muun muassa huonossa kunnossa olleet kylpyhuoneet ja julkisivujen rappauspinnat kunnostettiin.  

Käärmetalon toisen peruskorjauksen ensiaskeleet otettiin vuonna 2009 peruskorjauksen kuntoarvion teettämisellä. Hekan Karri Åhs on ollut mukana peruskorjauksessa alusta asti ja Käärmetalo on hänelle tuttu jo 1980-luvulta asti. Åhsin mukaan toinen peruskorjaus tuli tarpeeseen, sillä Käärmetalo oli surullinen näky. 

Lehdetkin ottivat yhteyttä, että miksei taloja korjata, kun olivat niin huonokuntoisen näköisiä. Ja olivathan ne huonossa kunnossa. Lopulta jouduttiin vuosittain mm. koputtelemaan irtonaisia rappauksia pois. Taloja kierrettiin nostureilla ja kaverit kävivät koputtelemassa irtonaisia rappauksia ja betonipaloja irti, etteivät ne tippuisi kenenkään päälle. Kaikennäköistähän siellä oli korjailtu aikoinaan paljon, mutta totuus oli, että myös talon kylppärit ja putkistot olivat huonossa kunnossa”, kuvaa Åhs Käärmetalon toisen peruskorjauksen lähtötilannetta.

Peruskorjauksessa Käärmetalon pintaan palautetaan talon alkuperäinen vaalea sävy.
Peruskorjauksessa Käärmetalon pintaan palautetaan talon alkuperäinen vaalea sävy.

Huolella tehden hyvä tulee 

Käärmetalo valmistui Lindegrenin suunnittelupöydältä valmiiksi vuokrataloksi noin kolmessa vuodessa, mutta Finlandia-palkittu peruskorjaus oli huomattavasti pidempi hanke. Käärmetalo on suojeltu, arkkitehtuurisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattava asuinkohde, mistä johtuen korjaussuunnitelmia edelsi runsaasti selvityksiä ja lausuntoja eri viranomaisilta. 

”On ollut pitkä projekti. Suunnittelu pysähtyikin joksikin aikaa, kun alueelle tehtiin suojelukaavaa samaan aikaa ja taloille lyötiin vahvempi suojeluleima. Kaiken näköisiä kiemuroita ja neuvotteluita on eri viranomaisten kanssa ollut. En hankkeen alussa olisi uskonut, että tulisi näin pitkä projekti”, Åhs kuvaa peruskorjaushankkeen aikatauluja.

Käärmetalon peruskorjauksen hankesuunnittelu päästiin aloittamaan elokuussa 2010, ja suunnitelmat valmistuivat lokakuussa 2013. Peruskorjaussuunnittelu aloitettiin loppuvuodesta 2014 ja valmiit suunnitelmat saatiin helmikuussa 2016. Peruskorjauksen ensimmäinen vaihe alkoi 1.11.2016, ja valmistui 31.5.2018. Peruskorjauksen toinen vaihe valmistuu loppuvuodesta 2021. 

Käärmetalon erityisasemasta johtuen hankkeessa on tehty perinteisiin peruskorjauksiin verrattuna paljon yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Hankkeen eri vaiheissa on kuultu esimerkiksi museo-, rakennusvalvonta-, ja terveysviranomaisia. Peruskorjauksen jokaisesta vaiheesta on vaadittu rakennushistoriallinen selvitys. 

”Välillä tuntui siltä, että viranomaiset käyvät keskenään keskusteluja siitä, millainen sen talon pitää olla”, kuvailee Åhs hankkeen kiemuroita. ”Yksi viranomainen sanoo, että taloon pitää saada koneellinen ilmanvaihto, johon toinen sanoo, että ei missään tapauksessa. Tällaisissa neuvotteluissa ei oikein tiennyt, mitä sitä pitäisi sitten tehdä.” 

Yhteistilat ovat kokeneen ammattilaisen mieleen 

Kahdessa vaiheessa toteutettavan peruskorjauksen lopputuloksena Mäkelänkadulla kiemurtelee tuttu, mutta entistä ehompi, vanha mutta moderni asuintalo, jossa näkyvät myös 1950-luvun modernismin ihanteet ja Yrjö Lindegrenin kädenjälki. Åhsin omasta mielestä erityisesti yhteisten tilojen remontoinnissa on onnistuttu hyvin.

”Yhteissaunat ovat mielestäni onnistuneet. Pukuhuoneessa on hyvä yleishenki ja muun muassa tiettyä 50-luvun panelointimallia ja myös löylyhuone on viihtyisä. 1950-luvulta peräisin olevien rakenteiden ja esimerkiksi saunakalusteiden kunnostus onnistui hyvin. Lisäksi rappukäytävät ja niiden väritys onnistuivat. Rappukäytävät ovat kaikkiaan hienot, oikealla maalivärityksellä on saatu niistä vielä erityisen hyvät.” 

Peruskorjatut porraskäytävät ovat Karri Åhsin mieleen. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio)
Rappukäytävät ja niiden väritys saavat kiitosta tekniseltä isännöitsijältä Karri Åhsilta. (Kuva: Kuvatoimisto Kuvio)

Peruskorjauksessa käsiteltiin muun muassa kylpyhuoneet, keittiöt, sisäpinnat, yläpohjarakenteet, ulkorappaus, parvekkeet, ovet, ikkunat, yhteistilat ja lvi-järjestelmät. Finlandia-palkintoehdokkaat valinnut esiraati kehui erityisesti sitä, että rakennuksen ilmanvaihto säilytettiin painovoimaisena, mikä säästää energiaa ja ehkäisee sisäilmaongelmien syntymistä.

Ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen on tullut esiin pieniä ongelmia, joita nyt selvitetään. 

”Nyt on ollut ongelmaa ikkunoista. Meillä tuli muutamia viestejä ikkunoiden maalipinnoista ja kävin paikan päällä katsomassa. On tehty selvityksiä, että miksi näistä muutamista ikkunoista lähtee jo ihan selvästi maali. Tärkeää on, että päästään takuuaikana käsiksi ongelmaan”. 

Finlandia-palkinto yllätti 

Käärmetalon peruskorjaus palkittiin 7.10.2019 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnolla. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon myöntää Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja se jaettiin tänä vuonna kuudetta kertaa. Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä.   

Käärmetalon ykköstuntija, Heka Etelän tekninen isännöitsijä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jakotilaisuudessa.
Käärmetalon ykköstuntija, Heka Etelän tekninen isännöitsijä Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon jakotilaisuudessa.

Vaikka Åhs on ollut mukana Käärmetalon peruskorjaushankkeessa alusta alkaen, yllätti Finlandia-voitto konkarinkin 

”Voitosta olen ylpeä ja tyytyväinen. Mutta oli kyllä iso yllätys, kun jo ehdokkuus oli niin ihmeellistä. Onhan se hieno tunnustus suunnittelijoille, ATT:lle ja Hekalle, että tällainen kohde voitti palkinnon.” 

Mittava, entisöivä peruskorjausprosessi opetti myös kokeneelle tekijälle paljon. Tärkeimmiksi opeiksi nousivat perusteellisten suunnitelmien tärkeys ja toimiva yhteispeli eri toimijoiden kanssa. 

Tällaisissa 1950-luvun ja tätä vanhemmissa taloissa tulee urakka-aikana sellaisia yllätyksiä, mitä ei ole voitu ennustaa. Mutta tämä projekti opetti taas, kuinka tärkeitä kattava hankesuunnittelu ja sitä edeltävät perusteelliset kuntotutkimukset ovat: mitä paremmin ja kattavammin tutkimuksia tekee, sitä vähemmän tulee lisätöitä ja muutoksia” kertaa Åhs Käärmetalon oppeja.  

”Ja tietysti kaikkien eri toimijoiden yhteistoiminta, jota näin pitkissä projekteissa on pidettävä yllä. Yhteistoiminta sekä viranomaisten että suunnitteluryhmän ja urakoitsijan kanssa on toiminut Käärmetalon kohdalla lopulta hyvin”. 

Lähteet:

Käärmetalon RHS-selvitys: Korttelin n:o 857:n rakennushistoriaselvitys (2011)