Käärmetalo peruskorjataan historiaa kunnioittaen nykyaikaan

Käärmetalon 190 asunnon asukkaat saivat tänä vuonna pitkään odottamiaan hyviä uutisia: pitkään suunnitelmatasolla ollut peruskorjaus on päässyt vihdoin käyntiin, ja asumisviihtyvyys ja -turvallisuus saadaan nykyaikaiselle tasolle. Nyt työt ovat alkaneet ja asukkaille on varattu asunnot korjausten ajaksi.

– Asemakaavan odotus osaltaan viivästytti peruskorjauksen aloitusta. Talo oli päässyt jo melkoisen rapistuneeseen kuntoon, ja osa asuinnoista oli jo asetettu asumiskieltoon. Peruskorjaus tuli aivan viimetingassa, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston projektipäällikkö Erkki Mieskonen kertoo.

Käärmetalon suunnittelu ja rakentaminen käynnistyivät vuonna 1949 sodan jälkeisenä pula-aikana, suurten yhteiskunnallisten ongelmien ja muutosten keskelle. Samaan aikaan onnistuttiin kuitenkin luomaan uusia malleja rakentamisen tuleville vuosikymmenille, ja esimerkiksi asumisen ja sen palveluiden järjestelyissä etsittiin yhteisöllisyyttä. Myös Käärmetalon kortteliin sijoittui asumista palvelevat toiminnot: yhteinen lämpökeskus, pesula, yhteiset saunat sekä uimahalli ja päiväkoti. 

Käärmetalo käsittää kolme nelikerroksista asuinkerrostaloa sekä huoltorakennuksen. Olympiavuonna 1952 valmistunut kokonaisuus on yksi ensimmäisistä Arava-lainoitetuista vuokrataloista. Myös sen asuntosuunnittelu tehtiin vastaperustetun lainajärjestelmän rakennusohjeiden pohjalta. Ohjeistuksiin kuului muun muassa, että porrastasanteelta sai avautua enintään kolme asuntoa. 

– Asuntojen tuli sisältää vähintään kaksi huonetta ja keittiön tai kolme huonetta ja keittokomeron, Mieskonen kertoo.

Käärmetalo on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas.

Kellareihin sijoitettiin alun perin pääasiassa pitkän ja mutkittelevan talon asukkaiden varastoja, ja kaikkiin asuntoihin suunniteltiin parveke. Alkuperäiset keittiökalusteet olivat Työtehoseuran ”Teho-keittiökalusteita” sähköliedellä varusteltuina. Edelleen keittiön nurkista löytyy kylmäkomero tuuletusventtiilillä.

– Kylpyhuoneet olivat pieniä, mutta aikakauteen nähden tasokkaita. Niissä oli ammeet ja wc- sekä lavuaarikalusteet, Mieskonen jatkaa.

Nykyinen sr-1-tunnus asemakaavassa Käärmetalon kohdalla merkitsee, että kohde on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus. 

Käärmetalon arvo on tunnustettu myös liittämällä kohde kansainväliseen DOCO-MOMO-valikoimaan (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement). 

– DOCO-MOMO on vuonna 1989 perustettu kansainvälinen modernin arkkitehtuurin suojelujärjestö, Mieskonen selventää.

Käärmetalon alkuperäisen suunnittelijan, arkkitehti Yrjö Lindegrenin päätyönä pidetään Helsingin olympiastadionin suunnittelua. 

– Lindegren asetti sekä olympiastadionin että Käärmetalon rakennusmassat maastoon korkeussuunnassa. Käärmetalon kohdalla hän sai talon mutkittelevalla muodolla avattua kaikista asunnoista näkymät pihalle sekä valoa ja avaruutta asunnon sisätiloihin, Mieskonen kertoo.
 
– Tämänhetkisen peruskorjauksen suunnittelu eteni yhtäaikaisesti asemakaavan laatimisen kanssa, Mieskonen kertoo ja jatkaa, että kohteesta on laadittu rakennushistoriaselvitys, joka on ollut suunnittelun lähtökohtana. Käytännössä rakennussuojelu koskee rakennuksen vaipparakenteita ja sisäosia. 

Käärmetalon hankesuunnitelman on laatinut Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy, peruskorjauksen pääsuunnittelijana on arkkitehti Mona Schalin Kati Salonen & Mona Schalin Arkkitehdit Oy:stä.

Peruskorjaushanke toteutetaan asuinrakennusten osalta kahdessa vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan Käärmetalon A–D-portaat urakkasopimuksen mukaisesti 1.11.2016–31.5.2018 välisenä aikana. Toisen vaiheen, E–P-portaiden suunnittelu on aloitettu, ja sen toteutus käynnistyy ensimmäisen vaiheen valmistumisen jälkeen. Hankesuunnitelmaa laaditaan parhaillaan Käpylinnaan, jossa sijaitsevat päiväkoti ja uimahalli.

– Peruskorjauksessa asuntojen ja yhteistilojen pintarakenteet, kalusteet ja varusteet uusitaan, mutta osa alkuperäisistä keittiökalusteista säilytetään ja kunnostetaan. Myös talotekniikka nykyaikaistetaan ja painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta parannetaan. Ulkoseinien rappaukset uusitaan lähes kokonaan ja rakennusten kaikki parvekkeet kaiteineen tehdään uudestaan alkuperäisen mallin mukaisesti, Mieskonen luettelee. 

– Yläpohjan tasakattorakenteet puretaan huoneistojen kattolaattaan saakka ja uusitaan parantaen samalla rakenteen lämmöneristävyyttä. Myös ikkunat ja parvekeovet uusitaan osittain. 

Lisäksi piha-alueille rakennetaan pelastusreitit, jätehuolto ja huoltorakennuksen autopaikoitus järjestetään, pintavedet otetaan haltuun ja oleskelua parannetaan suojelun puitteissa.

Käärmetalon remontin ensimmäinen vaihe maksaa Hekan mukaan noin seitsemän miljoonaa euroa, loppusumman arvio on lähes 30 miljoonaa euroa. Mieskonen uskoo, että peruskorjaus tuo Käärmetalolle paljon vuosia lisää sekä asukkaille merkittävästi lisää asumisviihtyvyyttä.