1950-luvun tunnelma säilyi peruskorjatussa Pohjolankatu 47:ssä

Pohjolankatu 47 on mainio esimerkki 1950-luvun suomalaisesta asuntorakentamisesta. Pohjolankadun ja Käpyläntien väliin sijoittuvalla kolmionmuotoisella tontilla seisoo kuusi jykevää kivitaloa. Roiskerapatut, 3–4-kerroksiset talot on sijoitettu tontille väljästi.

– 1950-luvulla kerrostaloista rakennettiin matalia, rakentaminen oli väljää ja istutuksiin satsattiin. Rakentamisessa korostui käsityö ja aitojen materiaalien tuntu. Tuolle ajalle tyypillinen rakentamistapa kiehtoo nykypäivänäkin lapsiperheitä, arkkitehti Mona Schalin avaa aikakaudelle tyypillisten rakennusten charmia. 

Pohjolankadun kortteli on suojeltu 

Schalin ja hänen edustamansa arkkitehtitoimisto Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy on erikoistunut kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten remonttien suunnitteluun.  

– Kun korjataan vanhaa, pitää ymmärtää rakennus- ja talotekninen kokonaisuus. Jos talo on kulttuurihistoriallisesti arvokas, on myös rakennushistoria tärkeää selvittää tarkasti, Schalin kertoo. 

Taustaselvityksiin saatiin apua kaupunginmuseolta. Käpylän vireillä olevan asemakaavauudistuksen vuoksi museo selvitti laajemminkin alueella sijaitsevien rakennusten ja ympäristön historiallisia arvoja.  

– Lähtökohtanamme oli kestävä korjaaminen, jossa vanhaa säilytetään mahdollisimman paljon. Kohde on nyt suojeltu asemakaavamuutoksen yhteydessä, Schalin kertoo. 

Remontti kahdessa vaiheessa 

Pohjolankatu 47:n remontti toteutetaan kahdessa osassa. Käpyläntien varteen sijoittuvat talot peruskorjattiin 2019–2021. Pohjolankadun talojen korjaus alkoi edelliskeväänä ja on juuri valmistumassa.  

Edellinen peruskorjaus tehtiin 1987, ja esimerkiksi kylpyhuoneet olivat pääosin siltä ajalta. Vuosina 2000–2010 taloihin asennettiin hissejä, remontoitiin parvekkeita ja uusittiin salaojia. 

Nyt toteutetussa peruskorjauksessa julkisivujen kolmikerrosrappaus uusittiin ja talot maalattiin kalkkimaalilla. Alkuperäiset heleät värisävyt – okran keltainen, roosa ja vihreä – palasivat julkisivuun. Peltikatto vaihdettiin punatiilikatteeksi, joka talossa oli alun alkaenkin.  

Puiset ikkunanpuitteet ja tammiviilupintaiset ulko-ovet kunnostettiin mahdollisuuksien mukaan.  

– Kaikki pinnat on joko korjattu tai uusittu. Kaikessa tekemisessä haluttiin kunnioittaa talon alkuperäistä henkeä. Tästä on asukkailta tullut kiitosta, hankkeen pääurakoitsijana toimivan YIT Suomi Oy:n vastaava mestari Harri Oinonen kertoo. 

Kodinkoneet tämän päivän tasolle 

Peruskorjauksessa tehtiin myös asumismukavuutta ja -turvallisuutta parantavia uudistuksia. Esimerkiksi tiukentuneet paloturvallisuusmääräykset huomioitiin sähköjärjestelmän uudistamisessa ja kellariin sijoitetuissa varastotiloissa. 

Päivityksiä tehtiin myös asuntoihin. 

– Kylpyhuoneisiin oli järjestettävä tilaa pesukoneelle ja keittiöihin liesituulettimelle, nykyaikaiselle korkealle jää-pakastinkaapille sekä astianpesukoneelle. Lisäksi keittiön alakaapistoja korotettiin, jotta tasokorkeus saatiin nykystandardin mukaiseksi, Schalin toteaa.