Viisi askelta ruokahävikin vähentämiseen

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelää kiinnostaa tutkia muuttuvaa ruokakulttuuria ja erilaisia ruoan luokitteluja. Ruokahävikkiä hän vähentäisi suunnitelmallisuudella, jakamisella, yhteisöllisyydellä ja kekseliäisyydellä.

Kirjoittanut Kati Jalagin Kuvat Juho Kuva

Johanna Mäkelä & viisi tärkeää sanaa:

Kestävä

Kestävän ruokakulttuurin näkökulmasta ruokahävikin vähentäminen ja sen syntymisen estäminen ovat sekä ekologisia että taloudellisia kysymyksiä. Kestävä ruokakulttuuri on yksi aiheista, joita olen opettanut Helsingin yliopistolla kotitalousopettajan opintosuunnassa.

Suunnittelu

Ruokahävikkiä voi vähentää monella tavalla. Yksi keino on suunnittelu. On hyvä pyrkiä hankkimaan ja valmistamaan ruokaa sopiva määrä. On suurta luonnon ja ihmisen voimavarojen haaskausta jättää käyttämättä syötäväksi tuotettu ruoka.

Jakaminen

Toinen hyvä keino vähentää ruokahävikkiä on jakaminen. Jos esimerkiksi itsellä sattuu jossain tilanteessa olemaan enemmän ruokaa kuin juuri silloin tarvitsee tai ehtii käyttää, voi kutsua naapurit kylään ja nauttia porukalla ateriasta. Ruokaa ei mene hukkaan ja naapuruksilla on hyvä mieli.

Yhteisöllisyys

Jakamiseen kuuluu oleellisena osana yhteisöllisyys, kun puhutaan ruokahävikin minimoimisesta. Joskus voi kokeilla esimerkiksi yhteistä ruoanvalmistusta nyyttäriperiaatteella, jolloin eri ihmisten tuomista raaka-aineista tehdään yhdessä ruokaa.

Kekseliäisyys

Kun käyttää kekseliäisyyttä, ruokahävikin saa vähennettyä olemattomiin esimerkiksi käyttämällä edellisen päivän ylijäänyttä ruokaa seuraavan päivän aterioissa. Ruokahävikin vähentämiseen on viime aikoina myös luotu erilaisia mobiilisovelluksia, joilla edistetään kestävyyttä. Ne ovat hyvä lisä ruokahävikin vähentämisessä.


Johanna Mäkelä

  • Ruokakulttuurin professori helmikuusta 2012 lähtien.
  • Tutkinut aterioita Suomessa ja Pohjoismaissa ja pohtinut esimerkiksi sitä, millainen on kunnon ateria ja miten käsityksemme siitä muuttuvat.
  • Lisäksi tutkinut muun muassa syömisen tulevaisuutta, kestävää syömistä, ruokakasvatusta ja ruokatajua.

Hima 1/2018.