Mistä kyyti, mistä rahaa – jakamistalous on yhteinen etu

Jakamistaloutta ja KonMaria yhdistää sama ajatus: ylimääräistä tavaraa ei haluta enää nurkkiin lojumaan.

Kirjoittanut Päivi Maaniitty Kuvat iStock

Kaipaatko ikkunanpesijää, mökkiä, muuttoautoa tai majapaikkaa lomamatkalle? Jos sinulta puuttuu hoitaja lemmikille, lastenrattaat tai remonttiväline, ongelma ratkeaa entistä useammin internetissä ja huomattavasti vähemmällä rahalla kuin kaupasta ostamalla.

Verkossa on paljon markkinapaikkoja, joissa yksityiset ihmiset lainaavat omia tavaroitaan toisille korvausta vastaan. Lainaamalla saa lisätuloja, eivätkä harvoin käytetyt tavarat loju turhan panttina varastossa. Samaan tapaan voi myydä palveluja, vaikkapa lumenluontia tai illalliskutsuja.

Lainaamalla saa lisätuloja, eivätkä harvoin käytetyt tavarat loju turhan panttina varastossa.

Jakamistalous syntyi USA:ssa vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa. Korkean elintason elämää eläneillä oli isoissa taloissaan liikaa tilaa. Ylimääräisiä huoneita vuokraamalla alettiin hankkia lisätuloja ja autoja otettiin yhteiskäyttöön, kertoo jakamistalouteen perehtynyt kirjailija, yrittäjä ja projektipäällikkö Jenni Selosmaa.

Selosmaan mukaan jakamistaloudessa on tausta-ajatuksena kaikkien mukaan ottaminen: se, että annetaan muillekin mahdollisuus käyttää tavaroita, joita heillä ei ole mahdollisuutta ostaa omaksi. Ilmiö on lähtenyt nykyiseen kasvuunsa siitä, mistä konmarituskin.

Ihmiset ovat ostaneet hirveästi tavaraa ja havahtuneet siihen, että niiden pelkkä järjestely ei auta. Pitää miettiä, mitä haluaa omistaa. Sitä kautta ovat syntyneet internetin markkinapaikat, sanoo Selosmaa.

 

Auton vuokraaminen muille houkuttaa

Lainaamisella on myös sosiaaliset puolensa. Se on syy ottaa yhteyttä ja tutustua uusiin ihmisiin.

Ihmiset asuvat nykyään paljon yksin kaupungeissa. Jos vaikka muuttaa uudelle paikkakunnalle ja haluaa luoda sosiaalisia suhteita, tavaroiden lainaaminen on hyvä keino. Samalla tavalla innokas kokki tai ruokabloggaaja, joka haluaa saada ruoastaan arvosteluja, voi kutsua ihmisiä luokseen syömään, vinkkaa Selosmaa.

Selosmaa itse haluaisi vuokrata autoaan, joka seisoo usein tarpeettomana parkkipaikalla.

Asun vuokrakerrostalossa hyvien liikenneyhteyksien varrella, ja tarvitsen autoa vain harvoin käydessäni vanhempieni luona. Vakuutusyhtiöiden tarjoukset yhteiskäytössä olevalle autolle vain ovat todella kalliita. Asia vaatisi selvittelyä, hän pohtii.

 

Yhteiset saunat ja kerhohuoneet osa jakamistaloutta

Jakamistalous vaatii luottamusta niin lainaajalta kuin lainaksi antajaltakin. Turvallisuuteen liittyvät asiat ja riskien hallinta hidastavat palvelujen kasvua. Paljon on kiinni omasta suhtautumistavasta asiaan ja toisiin ihmisiin.

Aina voi miettiä, onko oma auto hyvissä käsissä tai mitä, jos sohvasurffaaja onkin ihan mielipuoli. Palvelujen käyttö on paljon kiinni siitä, ajatteleeko lähtökohtaisesti ihmisten olevan hyviä vai pahoja.

Ilmiössä itsessään ei kuitenkaan ole mitään uutta tai ihmeellistä. Selosmaa kuvailee myös kerrostaloasumista eräänlaiseksi jakamistalouden muodoksi.

Kerrostaloissa asukkailla on yhteiset saunat, kerhohuoneet ja usein tapahtumiakin. Siinä mielessä kyse on samasta asiasta. Jokaisella ei tarvitse olla omaa saunaa, hän toteaa.

 

Täältä alkuun

 

Hima 1/2018.