Kummikoululaiset puhtaan veden matkassa

Kontulan ala-asteen oppilaat tutustuivat jäteveden matkaan pöntöstä puhtaaksi vedeksi.

Kirjoittanut Jenni Uusilehto Kuvat HSY

– Hyi! Se haisee pahalta, tokaluokkalaiset pojat nyrpistävät nenäänsä, kun ympäristökasvattaja Anu Hakala kaataa sameaa nestettä pöydällä oleviin keitinlaseihin.

Ikävältä tuoksahtava neste on sekoitus vettä, keltaista karamelliväriä, kanankakkaa, maitojauhetta ja paperisilppua. Hakalan tekemän sekoituksen on tarkoitus demonstroida kaikkea sitä, mitä oppilaat kertoivat vetäneensä tänään viemäristä alas. Hakala on lisännyt joukkoon myös kourallisen muovisilppua, sillä viemäriin päätyy paljon sinne kuulumatonta: erilaisten roskien lisäksi jopa leluja, kännyköitä ja tekohampaita.

Kontulan ala-asteella on käynnissä HSY ja Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun järjestämä oppitunti, jossa tutustutaan jäteveden matkaan pöntöstä puhtaaksi vedeksi. Paikalla on koulun oppilaskunnan hallitus, eli parisenkymmentä 1.–6.-luokkalaista.

Hanasta tuleva puhdas juomavesi ei ole itsestäänselvyys.

Kontulan ala-asteen koulu oli keväällä yksi HSY:n kummikouluista ja oppitunti kuuluu kummikouluvuoden Elintärkeä vesi- teeman ohjelmaan.

– Tarkoituksena on, että lapset ymmärtävät, että hanasta tuleva puhdas juomavesi ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä paljon työtä. Jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan vesistöjen puhtauteen esimerkiksi niin, ettei roskaa vesistöjä tai vedä jätteitä alas wc-pytystä, Hakala kertoo.

Tunnilla käy ilmi, että Helsingin juomavesi tulee Päijänteestä ja jätevesi lasketaan puhdistuksen jälkeen mereen. Miksi jätevesi täytyy puhdistaa? Hakala kysyy oppilailta.

– Merelle tapahtuu jotain pahaa ja siellä ei voi enää uida, veikkaa ekaluokkalainen tyttö.

– Koska muuten kalat kuolevat, arvaa toinen.

Lapset pääsevät itse kokeilemaan jätevedenpuhdistusta käytännössä.

Oppilaat ovat oikeassa: jätevedessä olevat ravinteet ja muoviroska pilaavat meren, ja siksi se pitää puhdistaa.

Jotta oppi menisi varmasti perille, lapset pääsevät itse kokeilemaan jätevedenpuhdistusta käytännössä. Ensin he siivilöivät jätevedestä isommat roskat pois ja sen jälkeen he lisäävät veteen Hakalan antamaa saostuskemikaalia. 

Vedessä oleva fosfori saostuu hiutaleiksi, jotka painuvat lasin pohjaan. Vesi näyttää jo paljon kirkkaammalta.

Kun jäteveden kiertokulku on selvillä, oppilaat siirtyvät ulos tutkimaan koulun takana virtaavan Mustapuron vettä. Vedestä mitataan muun muassa sen lämpötila ja pH-arvo sekä analysoidaan sen väriä, sameutta ja hajua. Tutkimuksista selviää, että puro on varsin hyvässä kunnossa.

Oppilaiden mielestä veden tutkiminen oli päivän mielenkiintoisin osuus. Myös viemärietiketin opettelu oli heidän mielestä hyödyllistä. Nyt koululaiset tietävät, mitä viemäriin ei saa laittaa: öljyä, lääkkeitä, maalia eikä pilaantunutta ruokaa.

– Olen joskus laittanut purkan vessanpönttöön. Enää en laittaisi, eräs toteaa kertoo.

HSY:n kummikoulut

  • Kummikouluissa mietitään ja opitaan arjen ympäristötekoja pelein, tehtävin, askartelemalla ja leikkien.
  • Kummikouluohjelman rahoittaa HSY. Ohjelma on suunniteltu yhdessä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Ympäristökoulu Polun kanssa, joka toteuttaa ohjelman.
  • Kummikouluohjelmaan valitaan vuosittain vähintään 10 peruskoulua Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueelta. 
  • Haku kummikouluksi on vuosittain maalis-huhtikuussa.
  • Kummikouluohjelma on osallistujille maksuton.