Asumiskummit auttavat maahanmuuttajia

Asumiskummit hälytetään apuun, kun kielimuuri ja kulttuurierot tuottavat taloissa ongelmia. Lähes aina asiat saadaan selvitettyä puhumalla ja opastamalla.

Kirjoittanut Jenni Uusilehto Kuvat Jenni Uusilehto

Miten pestä pyykkiä pesutuvassa, jos ei tunne kelloa, osaa suomea eikä pesukoneen käyttökään ole ihan tuttua? Pesutuvan käyttö on yksi niistä ihmeellisistä asioista, joita maahanmuuttajat joutuvat opettelemaan muuttaessaan Suomeen. 

– Jos pesukone on vapaana, maahanmuuttaja laittaa sinne pyykit ja ihmettelee, kun kantasuomalainen suuttuu, että hänen pyykkivuoronsa on viety, Seinab Omar Mohamed sanoo.

– Asukas voi myös luulla, että kello on neljä ja on hänen pyykkivuoronsa, vaikka ei ole. Jotkut vanhat ihmiset, jotka muuttavat Afrikasta Suomeen, eivät ole käyneet koulua eivätkä tunne kelloa, Khadijo Warsame lisää.

Asumiskummit auttavat maahanmuuttajataustaisia asukkaita arjen pulmissa.

Mohamed ja Warsame toimivat Hekan asumiskummeina Pasilassa. He auttavat maahanmuuttajataustaisia asukkaita arjen pulmissa. Usein kysymyksiä tulee vuokran maksuun sekä asukkaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvissä asioissa.

– Monesti taustalla on asumisen perusasioiden tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä, mikä johtuu usein kielitaidon puutteesta ja kulttuurieroista. Jos ei tiedetä, mitkä ovat pelisäännöt, on vaikea toimia niiden mukaan, sanoo asumisneuvoja Maarit Lehtinen.

Asumiskummi saa yhteydenottoja suoraan maahanmuuttajataustaisilta asukkailta sekä Hekan isännöitsijöiltä tai Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston asumisneuvojilta. Joskus yhteydenoton taustalla on väärinymmärrys naapurin kanssa tai valitus häiriökäyttäytymisestä.

– Tällaisessa tilanteessa menemme asukkaan luo ja keskustelemme hänen kanssaan asiasta. On tärkeää saada myös toinen näkökulma tapaukseen. Usein ongelmaan löytyy luonnollinen selitys ja se saadaan ratkaistua keskustelemalla, Warsame sanoo.

Tavoitteena on saada asumiskummeja jokaiselle Heka-alueelle.

Tapausten ratkaisussa avainasemassa ovat yhteinen kieli ja ymmärrys kulttuurisista eroista. Warsame ja Mohamed puhuvat somaliaa ja arabiaa, ja ovat myös itse maahanmuuttajia.

– Asukkaan ja kummin välinen luottamus on ihan eri tasoa, kun kummi on itsekin maahanmuuttaja. Jos kyseessä on jokin epäkohta, asukkaasta voi tuntua, että häntä syytetään henkilönä, vaikka kyse on käyttäytymisestä. Silloin yhteinen kieli ja tausta auttavat, Lehtinen sanoo.

Asumiskummitoiminta starttasi Pasilan toimistossa eli Heka Etelän alueilla syksyllä 2016. Tarkoituksena on, että toiminta laajenee entisestään. 

– Asumiskummeille on tarvetta tällä hetkellä. Teemme yhteistyötä eri alueiden kanssa, mutta tavoitteena on, että asumiskummeja olisi joka puolella, Lehtinen sanoo.

Vapaaehtoiseksi asumiskummiksi voi hakea maahanmuuttajataustainen Hekan asukas. Vaatimuksena on suomen taito, ammatti sekä tietämystä asumiseen liittyvistä asioista. Vapaaehtoisiksi sitoutuville järjestetään valmennus, jossa käydään läpi muun muassa asukkaan oikeudet ja velvollisuudet.

Pasilan toimisto tekee asumiskummitoiminnan puitteissa yhteistyötä Pasilan asukastalon kanssa, jonka toimintaa ylläpitää Kalliolan Setlementti. Asukastalo tarjoaa maahanmuuttajataustaisille asukkaille muun muassa suomen kielen opetusta sekä opastusta asumiseen liittyvissä asioissa.

Lue lisää Asukaskummi-hankkeesta.