Yli sata vuotta ratikalla - Raitiovaunut ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa
Helsingin ensimmäiset raitiovaunut vuonna 1891 olivat hevosvetoisia. Kiskoja kulki vain yhdet ja päätepysäkille tultaessa kuskin olikin valjastettavat hevonen raitiovaunun toiseen päähän.
– Sähköllä toimiva ratikkaliikenne alkoi jo vuonna 1900. Näitä ihmeitä tultiin katselemaan kaukaa maakunnistakin. Aluksi ratikalla ajeli vain herrasväki, tavallinen kansa kulki työ- ja asiointimatkansa kävellen tai polkupyörällä. Koko kansan matkustusmuoto raitiovaunuista tuli 1910-luvun loppupuolella, museolehtori Marjukka Sihvola Helsingin kaupunginmuseosta kertoo.
Vuosina 1910–1951 raitiovaunut kulkivat Kulosaareen saakka – ennen sillan rakentamista vaunu ajettiin ylitystä varten ratikkalautan kyytiin. Lyhyen aikaa myös Lauttasaaressa oli oma raitiolinja.
Ensimmäisissä vaunuissa oli kuljettaja ja konduktööri.
– Konduktöörien tilalle tulivat rahastajat, jotka olivat vuodesta 1917 eteenpäin naisia, koska heille kelpasi miehiä pienempi palkka, Sihvola sanoo.
Sukupuolijako säilyi pitkään – kuljettajat olivat miehiä ja rahastajat naisia. Poikkeuksena oli sotavuodet, jolloin rahastajat toimivat väliaikaisesti kuljettajina. Varsinaisesti ensimmäiset naiskuljettajat kurssitettiin vuonna 1966. Rahastajat katosivat ratikoista vähitellen, viimeiset vuonna 1987.
Raitiovaunut ovat tärkeä osa Helsingin kaupunkikuvaa.
– 1970-luvulla käytiin tiukkaa keskustelua ratikoista luopumisesta, mutta ne päätettiin säilyttää ja niille alettiin rakentaa muun muassa omia kaistoja. Sen sijaan Turussa luopumispäätös tehtiin, Sihvola sanoo.
Helsingin uusimpia raitioteitä ollaan rakentamassa Eiranrantaan ja Ilmalaan. Suunnitteilla on myös raitioliikenteen linjastot Hernesaaren kärkeen, Kalasatamaan ja Kruunuvuorenrantaan.
Tutustu ratikoiden historiaan:
Ratikkamuseo
Suomen raitiotieseura
