Yhteisöllisyys korostuu poikkeuksellisina aikoina - pienikin naapuriapu ilahduttaa

Naapuriavun ei tarvitse olla iso operaatio, pienikin jelppaus ja huomaavaisuus arjessa ilahduttavat. Apu ja teot voivat olla isompia tai pienempiä – oman tilanteen ja voimavarojen mukaan.

Kirjoittanut Kati Särkelä Kuvat Helsingin kaupunki / Paula Virta

− Naapuriapu voi hyvin olla satunnaista apua, säännölliseen tekemiseen ei tarvitse sitoutua. Itselläkin voivat tilanteet muuttua viikosta toiseen, neuvonnan johtaja Teija Jerkku Marttaliitosta sanoo.  

Hyviä esimerkkejä naapurin avustamisesta ovat parveketreffit, kirjojen ja lelujen kierrätys sekä lemmikkien ulkoilutus. Kauppa-apu ja roskien vienti ovat askareita, joita voi hoitaa omien menojensa yhteydessä. Juuri leivottujen lämpimäisten tarjoaminen ilahduttaa aina.  

Poikkeuksellisina aikoina yhteisöllisyyden on nähty nousevan suomalaisten keskuudessa. 

− Suomalaiset ovat aktiivisia vapaaehtoistyön tekijöitä. Ihmisillä on välittämisen tahtoa ja auttamisen halua, sen ovat todistaneet esimerkiksi koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot, Jerkku sanoo.  

− Toisen ihmisen tilanteen helpottaminen on riittävä palkkio tehdystä työstä. Kun antaa omaa aikaa, tilalle saa jaksamista ja voimaa, joka kantaa pitkälle. 

Arvokasta on myös omien taitojensa jakaminen. Joku osaa tehdä kodin pieniä korjaustöitä tai neuvoa työkalujen käytössä. Joku toinen voi vaihtokaupaksi yhdistää uuden printterin tietokoneeseen tai valmistaa ekstra-annoksen herkullista kotiruokaa. Avunannon myötä naapurit tulevat toisilleen myös entistä tutummiksi.  

Auttaa voi monella tapaa: käytännön apua, seuraa ja läsnäoloa

Avun vastaanottaminen saattaa olla jollekulle iso kynnys, monelle esimerkiksi vieraan tuleminen sisälle omaan kotiin on poissuljettu. Ihmisen, joka on aina itsenäisesti hoitanut omat asiansa, voi olla vaikea myöntää avuntarpeensa.  

− Joskus tarvitaan hienovaraisuutta, tyrkyttää ei kannata. Avun tarjoamisen voi ottaa puheeksi pihalla kohdatessa muun keskustelun lomassa, Jerkku sanoo. 

− Kätevä tapa kerrostalossa on esimerkiksi laittaa ilmoitustaululle lappu, jossa tarjoaa apuaan. Tällöin vastaanottajalla on tilaisuus tehdä päätös rauhassa itsekseen. 

Konkreettisen avun ohella kanssaihmisellä voi olla iso tarve toisen ihmisen seuraan ja läsnäoloon. Auttaa voi myös pelkästään kuuntelemalla ja keskustelemalla. Sosiaalisuus on ihmisen tärkeä perustarve, jota televisio ja netti eivät voi täysin tyydyttää.  

Pidättyvät suomalaiset saattavat olla hitaasti lämpeneviä, mutta kun yhteisen kahvipöydän ääreen tai aamukävelylle on päästy, tunnelma voi olla jo korkealla. Jo pelkkä tervehdyssoitto osoittaa, että toista on ajateltu. 

Juttukaverille on tarvetta monella ikäihmisellä. Helsingin kaupungin seurakuntien, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyöstä syntynyt Helsinki-apu-palvelu käynnistyi maaliskuussa 2020. Helsinki-apu on koronaviruksen aikaisten poikkeusolojen ajaksi käynnistetty puhelinpalvelu, josta kaikki avuntarpeessa olevat yli 70-vuotiaat kaupunkilaiset voivat itse soittamalla saada keskustelutukea ja apua asiointiin.  

Helsinki-apu käy ikäihmisten puolesta kaupassa ja apteekissa ja ostokset tuodaan kotiovelle. Palvelunumeron kautta järjestyy myös henkistä ja hengellistä keskustelutukea soittajan toiveen mukaan.  

Vinkit naapuriapuun 

  • Helsinki-apu yli 70-vuotiaille: Vinkkaa iäkästä naapuria Helsinki-avusta, josta saa kauppa- ja asiointiapua sekä keskustelutukea. Helsinki-avun puhelinnumero on 09 310 10020, ja se palvelee arkisin kello 9–16. 
  • Hekan Naapuriapuilmoitus: Tarjoa apuasi − tulosta naapuriapuilmoitus ja vie se näkyvälle paikalle rappuun! 

Facebookissa apua välittävät muun muassa: