Ulkoruokintaa vailla roskia
Hyvän piknikin resepti on yksinkertainen. Jos teet valmistelut huolella, panostat pakkaamiseen ja viet tuomasi myös mennessäsi, pysyvät luonto ja piknikseura tyytyväisinä.
Kaunis kesäinen päivä saa kurkkimaan ulos ikkunasta ja pohtimaan, mitä jos tänään söisikin ulkona. Tai hei, entä jos lähtisi piknikille? Nopeasti saatu idea on helppo toteuttaa. Lähikaupasta tarttuu mukaan kolmioleipiä, jugurttipurkkeja ja pillimehuja – vilttinä toimikoon jokaisen oma takki. Mutta kun piknik on ohi, eväiden tilalla on iso kasa erilaista roskaa. Kukaan ei muistanut tuoda muovipussia, eikä roskistakaan tunnu löytyvän läheltä. Mitä nyt tehdään?
Pikku Huopalahden alueella perheensä kanssa asuva kotitalousopettaja Leena Kaistinen tunnistaa ongelman: jos ajatus piknikistä syntyy yllättäen, on roskien määrä usein melko suuri. Helpoin ja paras piknik syntyykin usein silloin, kun se suunnitellaan huolellisesti etukäteen.
Rahan lisäksi säästyy vaivaa, kun ruoat valmistetaan kotona mahdollisimman pitkälle ja pakataan erilaisiin pakasterasioihin. Piknikin päätteeksi ne voi sulkea kannella, pakata mukaan ja tiskata kotona. Mukaan kannattaa ottaa myös muovilautasia ja -ruokailuvälineitä, jotka voi niin ikään pestä ja käyttää uudelleen.
– Silloin roskaa ei synny lainkaan, Kaistinen sanoo.
Sopivia kompromisseja
Jos roskaa kuitenkin syntyy, ei siivoamisen pitäisi olla mikään ongelma – roskiksia nimittäin sijaitsee Helsingissä yli 5 000 kappaletta. Lisäksi kaupunkia pidetään ahkerasti puhtaana, ja kesällä kaikista kovimmassa käytössä olevat puistot siivotaan jopa päivittäin, kertoo Helsingin kaupungin läntisen alueen puistovastaava Pekka Engblom.
– Joitain kohteita, kuten Kaivopuistoa ja Tokoinrantaa siivotaan myös viikonloppuisin. Se tasaa työmäärää arkena. Roskisten tyhjentäminen sopivan usein on tärkeää, jotta ihmisillä on oikeasti mahdollisuus viedä roskat roskiin.
Kaupungin puolesta siisteydestä vastaavat sopimusurakoitsijat. Siivouksen määrä vaihtelee puistoittain, eikä tahti ole kaikkialla sama.
– Urakoitsija yleensä oppii kohteeseen sopivan tahdin. Sillä varmistetaan se, ettei siivota silloin kun sille ei ole tarvetta, Engblom kertoo.
Toisaalta kaupungin siistimisessä on kyse myös sopivasta kompromissista: liika palvelutuotanto ei ole järkevää, eikä jokaisen käden ulottuvilla kannata pitää roskista. Jos mukaansa jaksaa raahata piknik-eväitä, jaksaa viedä myös roskat mennessään.
– Muualla on totuttu kuljettamaan roskia pitkiäkin matkoja. Ei kukaan jätä roskia esimerkiksi Lontoon Hyde Parkiin.
Siivoamisessa tärkeintä on kaupunkilaisten turvallisuus, sen jälkeen viihtyvyys. Lasinsirut ja esimerkiksi huumeneulat ovat ikävimpiä roskia, ja ne pyritään aina saamaan pois ympäristöstä mahdollisimman nopeasti. Harmia aiheuttavat myös nurmikkoon poljetut pullonkorkit.
Ruokajätteiden siivoaminen on niin ikään tärkeää: piknikiltä jäävät tähteet tuovat nopeasti perässään toisten retkeilijöiden rauhaa häiritseviä eläimiä, kuten lokkeja ja hiiriä.
Perhe ulkoruokinnassa
Leena Kaistisen perhe siirtyy heti kesäkuussa melkeinpä ”ulkoruokintaan”. Lapset viettävät aikaa leikkipuistoissa, joissa kaupunki tarjoaa heille aterian.
– Pakkaan usein mukaan myös lisäevästä, jotta ateriasta tulisi mahdollisimman täysipainoinen. Lisäksi otan tietysti eväät itselleni.
Arkipiknikeille mukaan pakataan usein karjalanpiirakoita, salaattia ja esimerkiksi nakkeja. Mutta jos suunnitteluun on enemmänkin aikaa, Kaistinen myöntää taipuvansa piknik-hifistelyyn.
– Saatan leipoa mukaan piirakkaa, tehdä useampaa erilaista salaattia ja ehkä jopa jotain jälkiruokaa. Erilaiset marjapiirakat ja rahkat toimivat hyvin, hän kertoo.
Lapset sen sijaan tyytyvät usein yksinkertaiseen: heidän lempipiknik-ruokaansa kun ovat hodarit.
– Eikä niitä tarvitse edes lämmittää, Kaistinen naurahtaa.
Kuka on vastuussa vapaamuotoisista tapahtumista?
Ihmisille on tärkeää osallistua erilaisiin yhteisöllisiin tapahtumiin. Sen sijaan, että piknikille lähdettäisiin kaksin tai perheen kesken, osallistuvat monet kaupunginosien vapaamuotoisiin tapahtumiin, jonne jokainen voi tuoda itsensä ja eväänsä.
Tapahtumat ovat usein spontaaneja ja niiden vastuunjako saattaa olla epäselvä. Engblomin mukaan tällaiset juhlat aiheuttavat kaupungille toisinaan päänvaivaa.
– Esimerkiksi Facebookin kautta leviävät tapahtumat aiheuttavat joskus ongelmia, koska niillä ei ole vastuullista tapahtumanjärjestäjää. Se hankaloittaa esimerkiksi jätehuoltoa, sillä lopulta kaupunki kuitenkin vastaa yhteisillä rahoilla tapahtuman siisteydestä. Onneksi viime aikoina on tajuttu, että sillä, joka tapahtuman kutsuu koolle, on vastuu siisteyden huolehtimisesta.
Poikkeuksiakin tosin on: esimerkiksi elokuussa järjestettävälle Kaljakellunnalle ei ole löytynyt vastuullista järjestäjää. Jäteongelmien lisäksi kyseessä on Engblomin mukaan silloin turvallisuusriski.
Kaupunki pyrkii nykyään luomaan erilaisia kannustimia roskien siistimiseen erilaisina isoina juhlapäivinä. Viime vappuina on järjestetty esimerkiksi pullokampanja, joka kannustaa juhlijoita keräämään pois tyhjiä kuohuviinipulloja.
– Kahdestakymmenestä pullosta saa yhden leffalipun, joita jaamme yhteensä 1 500. Tällä tavalla saamme jo 30 000 kuohuviinipulloa pois ympäristöstä pelkästään kaupunkilaisten voimin.
Artikkeli on julkaistu Himan numerossa 2/2017.
