Tieto vähentää tuhlailua

Heka ja energiayhtiö Helen tekevät yhteistyötä keräämällä uudenlaisen langattoman Internet of Things -tekniikan avulla tietoja kerrostaloasuntojen sisälämpötilasta ja ilmankosteudesta. Vuonna 2017 alkanut projekti on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen: mittauksen piirissä ovat kaikki Hekan kerrostalokohteet.

Kirjoittanut Salla Salokanto Kuvat Roope Permanto

Jo lyhyessä ajassa on kerätyn tiedon perusteella talojen järjestelmiin tehty säätöjä ja muutoksia, jotka ovat säästäneet selvää rahaa.

– Tulokset ovat olleet erittäin hyviä, Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu kertoo.

– Toistaiseksi suurin säästö, vuositasolla noin 600 000 euroa, on saatu kaukolämmön perusmaksujen alenemisesta.

Asuntojen lämmitysenergian kulutustakin voi mittausdatan avulla laskea. Jurmun mukaan realistista on aluksi pyrkiä pariin prosenttiin, sillä kaikkia säästön saavuttamiseksi tarvittavia korjaus- ja säätötöitä ei ole mahdollista toteuttaa kerralla.

Nykyisellään Jurmu arvioi järjestelmästä saatavan hyödyn olevan noin miljoonan euron tasolla vuodessa. Vaikka summa onkin paljon rahaa, on se silti vain noin 2 prosenttia kaikista Hekan talojen lämmityskustannuksista.

Säästöt kertyvät käytännössä huomaamatta, kun asumisolosuhteita yhdenmukaistetaan. Tavoitteena on tasainen ja miellyttävä, noin 21 asteen lämpötila yhä useammalle asukkaalle – asumismukavuudesta ei siis säästetä.

Jokainen koti ei omaa mittariaan saa, vaan sellainen on asennettu noin joka kuudenteen asuntoon. Asunnot valikoidaan niin, että talon eri kerrosten ja rappujen olosuhteista saadaan kattava kuva.

Pienet mittarirasiat kiinnitetään mittausasunnoissa seiniin. Mittari omalla seinällä ei vaadi asukkaalta mitään toimenpiteitä, vaan kaikki toimii automaattisesti. Rasia sisältää tavalliset lämpötila- ja ilmankosteusanturit sekä järjestelmän, joka lähettää anturien mittaaman tiedon kerran tunnissa eteenpäin.

Kerätyn datan tarkastelua ja analysointia varten on oma ohjelma.

– Mittausdatan perusteella säädöt ja korjaukset voidaan kohdistaa paikkoihin, joissa niitä eniten tarvitaan, Vesa Jurmu kertoo.

– Jos esimerkiksi sisälämpötilat vaihtelevat paljon eri asuntojen välillä, voidaan päätellä, että talossa on tarvetta vähintäänkin verkoston säätötöille tai mahdollisesti suuremmallekin remontille. Jos taas lämpötilat ovat tasaisia vuoden ympäri ja eri puolilla taloa, lämmitys toimii tehokkaasti.

Järjestelmä tuottaa myös automaattisia suosituksia talotekniikan asiantuntijoiden päätösten tueksi. Ohjelma laskee mittausdatan perusteella esimerkiksi sen, kuinka lämmintä vettä talon lämmitysjärjestelmään kannattaa eri ulkolämpötiloissa syöttää.

Lopulta johtopäätökset ja toimenpiteet ovat automaatiosta huolimatta Hekan ammattilaisten käsissä. He tarkastelevat tietoja säännöllisesti ja tarttuvat tarvittaessa myös asioihin, joita ohjelma ei automaattisesti osaa ehdottaa.

– Kaikilla Heka-alueilla on omat rakennusautomaatiovalvojansa, joiden työhön datan tarkkailu sekä muutosten vienti rakennusautomaatiojärjestelmiin kuuluu.

Näin tietoja luetaan

  • Tietoja tarkastellaan yleensä talokohtaisesti, sillä myös säädöt tehdään kuhunkin taloon erikseen.
  • Ohjelmassa voi tarkastella esimerkiksi lämpötilojen vaihtelua saman talon asunnoissa tai talon sisälämpötilojen hajontoja eri ajanjaksoilla. Näistä voidaan päätellä, ovatko säädöt kunnossa eri puolilla taloa tai eri vuodenaikoina.
  • Kun taloja vertaillaan keskenään, nähdään, missä on suurin säätö- ja korjaustarve.
  • Tavoite on, että lämpötila vaihtelee mahdollisimman vähän eri asuntojen välillä tai vuodenaikojen mukaan.

Hima 3/2019