Teurastamolla on tehty ruokaa stadilaisille yli 80 vuotta

Sörnäisen ja Verkkosaaren välissä sijaitseva Teurastamo rakennettiin Helsingin kaupungin kunnalliseksi teurastuslaitokseksi. Jo vuonna 1896 ryhdyttiin etsimään paikkaa ajanmukaiselle teurastamolle ja karjatorille. Uuden teurastamon oli määrä olla mahdollisimman lähellä liikekeskustaa, liikenneväylien varrella, yhteydessä rautatiehen ja lähellä satamaa. 

Paikaksi valikoitui Sörnäisten korttelit 272, 273, 276 ja 279. Kyseisellä paikalla ei tuolloin sijainnut rakennuksia, mutta lähettyvillä toimi muun muassa panimo sekä työpajoja ja verstaita, sekä Sörnäisten kuritushuone. 

Teurastamon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1915 arkkitehti Karl Lindahlin piirustusten pohjalta, mutta ne keskeytettiin pian ensimmäisen maailmansodan takia. 

Teurastamon rakentaminen otettiin uudestaan esiin vuonna 1923. Alkuperäistä tilaohjelmaa jouduttiin karsimaan ja arkkitehdiksi valittiin Bertel Liljequist. Hän suunnitteli rakennukset alun perin julkisivuiltaan rapattaviksi, mutta materiaaliksi vaihdettiin punainen julkisivutiili. 

Teurastamo toimi Sörnäisissä vuodet 1933–1992. Varsinaisen teurastamoalueen yhteyteen ryhdyttiin 1950-luvun lopulta lähtien sijoittamaan myös elintarvikkeiden ja kukkien tukkukaupan toimintoja.

Nykyisin alueelta löytyy ruoka- ja kaupunkikulttuurin toimijoita, mutta myös liha- ja kalaliikkeitä, leipomo, kahvinpaahtimo ja tislaamo. Helsingin kaupungin teurastuslaitokseen kuuluneista rakennuksista on suojeltu historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaina rakennuksina teurastamo, pannuhuone, konekeskus, hallintorakennus ja porttirakennus.

Kirjoittaja Anne Salminen on Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin tutkija.

Lähde pääosin: Helsingin tukkutori – Rakennushistoriaselvitys. Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy 7.2.2013.

Hima 4/2018.