Sopivan kokoisia asuntoja eri elämäntilanteisiin 

Asuntomarkkinoilla rakennetaan nyt entistä pienempiä koteja, sillä niiden uskotaan olevan vastaus pääkaupunkiseudun asuntopulaan. Hekalle sen sijaan valmistuu asuntoja monenlaisiin elämäntilanteisiin. 

Kirjoittanut Pi Mäkilä Kuvat Vilja Harala 

Oman kodin asumisviihtyvyyden merkitys on korostunut viime vuosina entisestään. Koti on monelle tärkeä lepopaikka ja koronakriisin myötä myös etätoimisto. Samalla, kun vietämme kotona aikaa enemmän kuin koskaan, asuntomme ovat muuttuneet aiempaa pienemmiksi.  

– Asuminen on muuttunut valtavasti viime vuosikymmeninä. Sotien jälkeen alkanut kaupungistuminen toi meidät ensin kaupunkeihin ja kerrostaloasuminen lisääntyi kovaa vauhtia. Tuolloin kerrostaloja pidettiin jopa niin hienoina, että julkisessa keskustelussa pohdittiin, voiko kerrostalojen luksusasuntoihin sijoittaa tavallisia perheitä, kertoo kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaara.   

Työväenasuntomuseossa olevan pöydän päällä vanhoja lehtiä ja silmälasit.
Työväenasuntomuseon 60–80-luvun kodissa näkyy asumisen arki, johon kuului Helsingin Sanomien lukeminen. 

Asumisen tiivistyminen ja kaupungistuminen ei siis ole uusi ilmiö, ja kerrostalossa asuminen onkin monelle kaupunkilaiselle tutuin ja tavallisin asumismuoto.  

Yhä isompi osa uusista kerrostaloasunnoista on pieniä yksiöitä. Pienille asunnoille on tarvetta, sillä yhä useampi meistä asuu yksin. Tilastojen mukaan lähes puolet Helsingin asuntokunnista on yhden hengen asuntokuntia. 

Vaattovaara ei usko, että pienet yksiöt ratkaisevat kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudulla vallitsevaa asuntopulaa. 

– Vaarana on, että asumisen moninaisuus katoaa. Helsinki on asettanut asuntopoliittisia tavoitteita, ja nyt näyttää yleisemminkin, että ylilyönnit ovat yksityisellä puolella. Kaupunkien oma asuntotuotanto taas kantaa vahvemmin asumisen ideaaleja ja ihanteita. Kaupunkiin tarvitaan kaikenlaisia asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Siksi on hienoa, että esimerkiksi Hekalle rakennetaan monen kokoisia koteja ympäri kaupunkia, hän sanoo. 

Helsingissä yksiöt suosiossa 

Hekalle rakennutetaan kaiken kokoisia asuntoja, myös yksiöitä.  

– Kaiken kaikkiaan Helsingin uudistuotannossa rakennetaan paljon yksiöitä ja kaksioita, sillä niillä on paljon kysyntää, tiivistää Helsingin kaupungin asuntotuotannon hankekehityksen yksikön päällikkö Rami Nurminen.  

Nurminen huomauttaa, että Hekan tavoitteena ei ole kuitenkaan hotellimaiset pikkukodit, vaan kodit, jotka sopivat monenlaisiin elämäntilanteisiin. Siksi Hekan pienimmät yksiöt ovat huomattavasti suurempia, mitä asetus velvoittaisi. 

Helsingin kaupungin asuntotuotannon hankekehityksen yksikön päällikkö Rami Nurminen istuu pöydän äärellä Työväenasuntomuseossa.
 Hekan uudiskohteiden rakentumista ohjaavat muun muassa kaava ja kohteen sijainti, kertoo Helsingin kaupungin asuntotuotannon hankekehityksen yksikön päällikkö Rami Nurminen.

– Asetuksen mukaan pienin mahdollinen asuinhuoneisto voi olla vain 20 neliömetrin kokoinen, mutta Hekalla pienimpien asuntojen ohjeellinen vähimmäiskoko on 30 neliömetriä. Toki uudistuotannossa on myös pienempiä, kokonaisuus ratkaisee. Syy on selvä: haluamme panostaa asumisen laatuun ja asumisviihtyvyyteen, Nurminen kertoo. 

Kaikkien Hekalle valmistuvien uudiskohteiden asuntojen keskipinta-ala on kuitenkin reilusti enemmän, lähes 55 neliömetriä.

– Viime vuosina kotien keskimääräinen koko on pienentynyt hiljalleen. Koko kaupungissa asutaan hieman väljemmin, kaikkien asuntojen keskimääräinen pinta-ala on noin 63 neliömetriä. Kyse on kuitenkin keskiarvosta, johon luetaan mukaan koko Helsingin asuntokanta: myös vanhat isot asunnot ja kaikki kaupungin rajojen sisälle mahtuvat omakotitalot, Nurminen selventää. 

Hekan uudiskohteiden rakentumista ohjaavat myös kaava ja kohteen sijainti.  

– Kysymme aina erikseen, halutaanko alueella panostaa pieniin vai suuriin asuntoihin. Joskus kaava esimerkiksi määrittelee, että perheasuntoja eli kolmioita ja sitä suurempia asuntoja tulee rakentaa tietty osuus kohteen asunnoista. Seuraamme kaavan lisäksi Hekan kanssa yhdessä sovittua keskipinta-alatavoitetta ja tavoitteenamme on rakentaa kaiken kokoisia asuntoja ympäri Helsinkiä, Nurminen sanoo. 

Asuminen Helsingissä ahdasta verrattuna muihin maihin 

Moneen muuhun maahan verrattuna suomalaiset asuvat sangen ahtaasti.  

– Pääkaupunkiseudulla on jo nyt Länsi­-Eurooppaan verrattuna eniten yksiöitä ja kaksioita, huomauttaa Vaattovaara.  

Moni haluaa kuulla kotiinsa kaupungin äänet, vaikka joutuukin tällöin tinkimään asunnon koosta. 

Vaattovaara on työssään pohtinut paljon sitä, asutaanko suurkaupungeissa – kuten Helsingissä – jo liiankin ahtaasti. Hän huomauttaa, että jos asunnot ovat liian pieniä, ne eivät enää jousta elämäntilanteen mukaan.  

– Toisaalta yksin asuvien määrän kasvu ei ole ainoastaan suomalainen ilmiö, vaan pienemmille asunnoille on kysyntää joka puolella läntisissä maissa. Ihmisillä on myös erilaisia tarpeita ja haluja. Moni haluaa asua esimerkiksi raitiovaunun kulkureitin lähellä ja kuulla kotiinsa kaupungin äänet, vaikka joutuukin tällöin tinkimään asunnon koosta, hän kertoo. 

Nurminen painottaa myös erilaisten elämäntilanteiden merkitystä. 

– Emme rakenna Hekalle sellaisia kohteita, joissa olisi vain jotain tiettyä asuntotyyppiä. On tärkeää, että samaan taloon mahtuu asumaan niin yksinasuvia, perheellisiä kuin esimerkiksi eläkeläisiäkin, hän huomauttaa. 

Hekalle valmistuu koteja erilaisiin elämäntilanteisiin 

Hekalla painotetaan myös Vaattovaaran peräänkuuluttamaa asumisen joustavuutta.  

– Pyrimme rakentamaan kodeista sellaisia, ettei esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa tarvitsisi heti muuttaa pois. Kotien pohjaratkaisuista pyritään tekemään mahdollisimman monipuolisia, ja kaikki neliöt halutaan saada tehokkaaseen käyttöön, Nurminen sanoo. 

Työväenasuntomuseon asunto F 11 kuvastaa 1960–1980-lukujen asumistyyliä.
Asuminen on muuttunut valtavasti viime vuosikymmeninä, toteaa Mari Vaattovaara. Kuvassa Työväenasuntomuseon asunto F 11, jossa asusti 1960–1980-luvuilla Yrjö, joka oli entinen merimies, hopeoija ja puuseppä. 

Asumisneliöitä saadaan Nurmisen mukaan lisää myös sillä, ettei Hekan uudiskohteisiin rakenneta enää asuntojen omia saunoja, vaan asukkaita palvelevat laadukkaat yleiset saunatilat. Tällöin asuntoihin jää enemmän säilytystilaa tai niihin voi rakentaa jopa enemmän huoneita.

– Saunojen sijaan pienissäkin asunnoissa voi olla esimerkiksi vaatehuone tai alkovi, joka mahdollistaa kodin joustavamman käytön. Kovin pienten asuntojen rakentaminen joustaviksi on kuitenkin haastavaa, sillä pienestä yksiöstä ei välttämättä löydy kuin yksi paikka esimerkiksi ruokapöydälle, Nurminen toteaa. 

Nurmisen mukaan pohjaratkaisujen tehokkuus näkyy myös siinä, että huoneet ovat aiempaa pienempiä.  

– Käytännössä pienempään neliömäärään mahtuu aiempaa enemmän huoneita, hän selventää. 

Asumisviihtyvyys ja laadukkaat materiaalit merkitsevät 

Joustavuuden lisäksi viihtyvyydellä on valtava merkitys asumismukavuuteen. Siksi Hekallakin panostetaan laadukkaisiin, kestäviin materiaaleihin ja monenlaisiin elämäntilanteisiin sopiviin pohjaratkaisuihin.  

– Kestävyys ja toiminnallisuus ovat kaiken A ja O. Meillä on tarkat ohjeistukset paitsi asuntojen koon suhteen myös siihen, mitä koteihin laitetaan, eli miten paljon esimerkiksi säilytyskaapistoja tarvitaan ja millaiset keittiöt laitteineen ja kaapistoineen tulee suunnitella eri kokoisiin asuntoihin. Suunnittelussa kaikki tähtää siihen, että asunnot ovat mahdollisimman käytettäviä, kestäviä ja toimivia. Jos kodin pohja ei toimi, se hankaloittaa arkea merkittävästi, Nurminen sanoo. 

Myös valoisuudella ja näkymillä on väliä.  

– Tiiviissä kaupunkirakentamissa näköalaan ei aina voida vaikuttaa, mutta valoisuudella ja avaralla pohja­ratkaisulla kodista voi tehdä paljon viihtyisämmän, Nurminen sanoo. 

Kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaara istuu Työväenasuntomuseon tuolilla.
Kaupunkimaantieteen professori ja Kaupunkitutkimusinstituutin johtaja Mari Vaattovaara iloitsee siitä, miten asumisviihtyvyyden näkökulma otetaan Hekalla hyvin huomioon rakentamisessa.

Vaattovaara toivoo, että myös muut rakennuttajat painottaisivat pienten tehoneliöiden sijaan asumisviihtyvyyden ja toiminnallisuuden merkitystä. 

– On ollut ilo huomata, että Hekalla asumisviihtyvyyden näkökulma otetaan edelleen hyvin huomioon rakentamisessa. Yksityisillä asuntomarkkinoilla saatetaan rakentaa hyvinkin pieniä yksiöitä vain siksi, että niistä saadaan hyvä vuokratuotto. 

Hän painottaa, että asuntoja rakennettaessa on tärkeää tarjota laadukasta ja kohtuuhintaista asumista. 

– Se on yksi hyvinvointivaltion keskeisistä pyrkimyksistä, ja aiempina vuosikymmeninä päämääränä on ollut nimenomaan parantaa asumisen laatua. Jos rakennamme vain hyvin pieniä yksiöitä, asumisen laatu alkaa jossain vaiheessa vääjäämättä kärsiä, Vaattovaara pohtii.  

Hekalla pienistä asunnoista eniten kysyntää 

Hekan asukasvalinnassa noudatetaan linjauksia, joiden mukaan yhden hengen kotitaloudelle voidaan tarjota 1–2 huoneen asuntoa, kahdelle 2–3 huoneen asuntoa, kolmelle 2–4 huoneen asuntoa, neljälle 3–5 huoneen asuntoa ja viidelle 4–6 huoneen asuntoa. Syntymätön lapsi lasketaan mukaan kotitalouden kokoon. 

– Tällä hetkellä suurin kysyntä on pienistä asunnoista: noin 60 prosenttia kaikista hakijoista hakee asuntoa yksin, kertoo Helsingin kaupungin Asuntopalveluiden tiimipäällikkö Kati Hytönen

Heka ei itse käsittele asuntohakemuksia tai tee asukasvalintoja. Asukkaiden valinta perustuu asukasvalinnasta annettuihin lakeihin ja asetuksiin sekä Helsingin kaupunginhallituksen vahvistamiin asukasvalintaperiaatteisiin. 

– Asuntohakemukset sijoittuvat hakijan esittämän asunnontarpeen perusteella kiireellisyysluokkiin. Esimerkiksi erittäin kiireellisiä ovat muun muassa asunnottomat ja asunnottomuusuhan alla olevat henkilöt.  

Erittäin kiireelliseksi katsotaan myös tilanne, jossa asukkaita on vähintään kolme henkilöä huonetta kohden. 

– Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa esimerkiksi yksiössä asuu kolmihenkinen perhe tai kaksiossa kuusihenkinen perhe. Kiireelliseksi taas lasketaan esimerkiksi tilanne, jossa kaksiossa asuu kolmihenkinen perhe tai kolmiossa nelihenkinen perhe, Hytönen selventää.

Jutun kuvat kuvattiin Työväenasuntomuseossa (Kirstinkuja 4).