Perinteistä parhain: saunomisen tavat muuttuvat hitaasti

­Kenellekään ei liene yllätys, että olemme saunakansaa. Suomessa on jopa 2,8 miljoonaa saunaa. Kotitalo, jossa ei ole saunaa, on harvinaisuus – laaja saunatarjonta antaa siis suomalaisille mahdollisuuden löylyttelyyn todella helposti. Myös saunomisen suosio on pitänyt pintansa – vuosisadasta ja vuosikymmenestä toiseen.

– Sauna on edelleen sellainen sana, joka herättää pääasiallisesti positiivisia mielikuvia. Sauna on pyhä paikka, jossa kunnioitetaan määrättyjä tapoja hyvinkin tarkkaan. Arvostus saunomista kohtaan on siis säilynyt äärimmäisen hyvin, kertoo Suomen Saunaseuran ry:n johtokunnan puheenjohtaja Hannu Saintula.

Saintula huomauttaa, että saunaan liittyy tietynlainen mielentila, joka lienee jokaiselle joskus saunaan astuneelle tuttu.

– Sauna tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiseen, mutta myös keskusteluun. Siksi saunominen voi olla joko hyvinkin rauhallinen tai toisaalta sosiaalinen ja keskusteleva tapahtuma.

Saintulan mukaan saunomisen tavat eivät ole niinkään viime vuosikymmeninä muuttuneet.

– Erilaiset saunakulttuurit johtuvat enemmänkin siitä, saunotaanko yksityisessä saunassa omassa perhepiirissä vai kenties yleisessä saunassa. Myös se, onko sauna vesistön äärellä, vaikuttaa saunomisen tapoihin. Veden lähellä sijaitsevassa saunassa löylyt voivat olla huomattavasti pidemmät kuin esimerkiksi pienessä sähkölämmitteisessä kaupunkisaunassa.

Kellarisaunoista ylimpiin kerroksiin

Viime vuosina saunat ovat siirtyneet yhä useammin yleisiin tiloihin sen sijaan, että jokaiseen asuntoon rakennettaisiin oma sauna. Arkkitehti Kirsti Sivénin mukaan kyse on ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle keskittyneestä ilmiöstä: kun kaikki asuinneliöt halutaan käyttöön, uusia asuntoja rakennettaessa sauna rakennetaan mieluummin koko talon yhteiseksi. Yhteiskäyttöiset asuinratkaisut ovat monille myös ympäristöystävälliseen elämäntapaan kuuluvia valintoja.

Hekallakaan uudiskohteisiin ei rakenneta enää lainkaan asuntokohtaisia saunoja.  Uudiskohteissa panostetaan yhteisiin saunoihin, jotka sijoitetaan usein talon ylimpään kerrokseen.

– Aiemmin yhteissaunat sijoitettiin usein kellarikerrokseen. Nyt kaavoitus ohjaa rakentamaan saunat ylimpään kerrokseen, mutta asukkaillekin ratkaisu on usein mieleinen. Ylimpään kerrokseen tai katolle voidaan rakentaa tällöin esimerkiksi pieni vilvoitteluterassi, josta voi ihailla kaupungin maisemia. Moni pääsee näin nauttimaan esimerkiksi merinäköalasta, vaikka omassa kodissa merinäköalaa ei olisikaan tarjolla, Sivén kertoo.

Yhteisten saunojen rakentaminen mahdollistaa suuremman saunatiloihin panostamisen.

Saunatiloihin on mahdollista panostaa aiempaa enemmän, kun rakennetaan yhteisiä saunoja.

– Tiloista voidaan rakentaa laadukkaampia ja viihtyisämpiä. Lisäksi ne tarjoavat puitteet myös aiempaa yhteisöllisemmälle asumiselle, Sivén sanoo.

Arkkitehti uskoo, että tulevaisuudessa kerrostaloasumisessa tullaan laajemmin luopumaan asuntojen omista saunoista.

– Ennemmin tai myöhemmin trendi voi saavuttaa muutkin kaupungit. Saunoja rakennetaan kuitenkin jatkossakin ja yhteisille saunoille on tilausta, sillä saunomisen traditio ei varmasti ole häviämässä mihinkään. Saunominen on meille niin ikivanha rituaali, ettei perustavanlaatuisia muutoksia tapahdu kovin nopeasti, Sivén sanoo.

Helposti huollettava ja esteetön

Saunojen ulkomuoto ja materiaalivalinnat ovatkin muuttuneet melko hitaasti. Sivénin mukaan esimerkiksi erilaisia kiuastyyppejä ja valaisinratkaisuja on tarjolla aiempaa enemmän.

Sivén on ollut mukana suunnittelemassa Hekan saunoja muun muassa Kulosaaressa ja Kalasatamassa.

– Yhteisissä saunoissa esteettömyys on korostunut, sillä saunaan tulee päästä mahdollisista liikuntarajoitteista huolimatta. Muuten Hekan kohteissa olemme korostaneet erityisesti saunojen huollettavuutta ja sitä, että esimerkiksi lauteet on helppo siivota. Yhteisiin löylyhuoneisiin ei kannata valita vaikeasti puhdistettavia materiaaleja, vaikka ne olisivat miten trendikkäitä, Sivén sanoo.

Myös talojen yhteisiä saunoja suunniteltaessa täytyy Sivénin mukaan muistaa, että suurin osa ihmisistä saunoo mielellään pienellä porukalla perhepiirissä.

– Lenkkisaunamahdollisuuksia kaivataan toki myös. Mutta jos talo on iso ja on tarkoituksena rakentaa useampi sauna, tällöin riittää, että yksi saunoista on hieman suurempi ja loput niin sanottuja perhesaunoja. Energiankäytöllisestikään ei olisi järkevää, jos rakentaisimme vain isoja saunoja pienelle porukalle, Sivén kertoo.

Vilvoittelutila viehättää

Saunomisen suosioon vaikuttaa Saintulan mukaan saunojen saatavuus. Jos omassa talossa tarjolla oleva sauna ei miellytä esimerkiksi sijaintinsa puolesta, asukkaat hakeutuvat mieluummin saunomaan muualle.

– On hyvä, että saunoja päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Uskon, että uusissa taloissa, joissa talojen saunat sijaitsevat yläkerroksissa ja materiaaleihin on panostettu, saunoja käytetään myös enemmän, Saintula pohtii.

Saintula on itse vannoutunut yleisten saunojen puolestapuhuja. Siksi hän on seurannut suurella mielenkiinnolla muun muassa Helsingin kaupungin suunnitelmia tarjota yrittäjille tontteja yleisten saunojen rakentamista varten.

– Espooseen näitä on tulossa rantaraitille, ja Helsinkiin ja Vantaallekin suunnitellaan vastaavaa toimintaa, hän kertoo.

Julkisten ja yleisten saunojen lisääntyminen mahdollistaa Saintulan mukaan myös erilaisten palvelukonseptien yhdistämisen.

– On selvää, että esimerkiksi perinteisen savusaunaelämyksen järjestäminen on vaikeaa kaupunkiolosuhteissa, mutta moni kaupunkilainen on tyytyväinen jo siihen, että pääsee saunomaan avarassa, hyvällä ilmanvaihdolla varustetussa saunassa, jossa on vielä kenties jonkinlainen vesinäköala. Moni toivoo myös kahvio- tai ravintolapalvelua saunan yhteyteen, ja tähän toiveeseen yrittäjät vaikuttavatkin heränneen, Saintula sanoo.

Myös vilvoitteluhuone tai esimerkiksi pieni terassi nostaa saunan houkuttelevuutta.

– Näitä rakennetaankin jo mukavasti talojen yhteisten saunojen yhteyteen. Toivon toki, että näistä saunoista tehdään muutenkin sellaisia, jotka houkuttelevat ihmisiä.

Joulusaunan suosio säilyy

Vaikka talojen yhteisiin saunoihin ei olisi muuten jonoa, vuodessa on kaksi päivää, jolloin saunaan on ainakin päästävä: juhannus ja joulu. Monen mielestä saunaan on päästävä vähintään silloin, ja mukaan on otettava myös vihta tai vasta.

– Joulusaunaperinteet voivat olla yksityisissä kotisaunoissa jopa vuosisatojen mittaisia. Saunaan mennään esimerkiksi aina määrättyyn aikaan tietyllä porukalla, ennen tai jälkeen jonkin tietyn ruokalajin syömisen. Moni jatkaisi näitä perinteitä mielellään myös yleisissä saunoissa ja talojen yhteisissä saunoissa, mutta se voi olla hankalaa, jos saunassa on kovin ruuhkaista ja kaikki haluavat saunaan samaan aikaan, Saintula kertoo.

Saunominen voi olla joko hyvinkin rauhallinen tai toisaalta sosiaalinen ja keskusteleva tapahtuma.

Saintula uskoo, että saunominen on meille lopulta niin itsestään selvä asia, ettei esimerkiksi viime vuonna Unescon myöntämää tunnustusta saunomisesta aineettomana kulttuuriperintönä oikein vielä ymmärretä.

– Saunominen on niin olennainen osa elämäämme, että olisi hyvä, jos arvostuksemme sitä kohtaan hieman lisääntyisi, hän pohtii. 

Viihtyisämpiä saunoja

Hekan saunatilat ovat kokeneet viime vuosina suuria muutoksia.

– Aiemmin yhteiset saunat rakennettiin kellareihin, nyt ne tehdään hyvin usein ylimpiin kerroksiin. Saunaosastoista pyritään tekemään muutenkin aiempaa tyylikkäämpiä ja viihtyisämpiä, kertoo Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu.

Uudiskohteisiin ei rakenneta enää lainkaan huoneistokohtaisia saunoja.

– Saunakulttuuri on sikäli muuttunut, että saunavuoroja varataan vähemmän kuin aiempina vuosina. Toisaalta uudet, viihtyisät saunatilat ovat monessa kohteessa tosi suosittuja, Jurmu lisää.

Oman saunavuoron saa näppärimmin varattua, kun lähettää Hekan asiakaspalveluun sähköpostilla toiveensa sopivista vuoroista.

– Vuoroja on usein hyvin tarjolla, mutta prosessi nopeutuu, kun ilmoittaa, mitkä vuorot itselle sopisivat parhaiten, kertoo Hekan asiakaspalvelusihteeri Laura Kapanen.

Myös joulusaunoista on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Talotoimikunnat saavat Hekalta ehdotuksen jouluaaton saunojen lämmittämisen ajankohdista.

– Talotoimikunta päättää, miten joulusaunavuorot omassa talossa järjestetään. Joulusaunojen järjestämisestä kannattaa ilmoittaa Hekalle jo joulukuun alkupuolella, Kapanen lisää.