Pasilan historiaa: maaseudusta kymmenien tuhansien ihmisten kaupunginosaksi
Helsingin eri aikakaudet näkyvät Pasilassa.
Moni tuntee nyky-Pasilan vilkkaasta juna-asemastaan ja Yleisradion linkkitornista. 1800-luvun alussa alueella oli kuitenkin vain kaksi maatilaa, Fredriksberg ja Böhle.
Suomessa elettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla teollistumisen aikaa. Fredriksbergin tilan halki rakennettiin Hämeenlinnaan johtava rautatie, joka avattiin liikenteelle vuonna 1862. Junarata ja teollistumista seurannut kaupungistuminen toivat yhä enemmän ihmisiä töihin Helsinkiin, ja alueesta muodostui hiljalleen Helsingin esikaupunki, nykyinen Pasilan kaupunginosa.
Länsi-Pasilaan rakennettiin vuosina 1858-1905 puutaloalue, jossa asui enimmäkseen työläisiä. Vuosien saatossa puutalot kuitenkin rapistuivat, ja 1970- ja 80-luvuille tultaessa ne päätettiin purkaa uudenaikaisten kerros- ja toimitilojen tieltä. Samoihin aikoihin alettiin rakentaa myös Itä-Pasilan betonielementtitaloja. Pasilan vanhoista rakennuksista ovat jäljellä esimerkiksi vanha asemarakennus sekä junaradan vieressä sijaitseva, Toralinnana tunnettu tiilikasarmi.
– Kaupunginmuseon kulttuuriympäristönäkökulmasta sekä Länsi- että Itä-Pasila ovat merkittäviä helsinkiläisiä kulttuuriympäristöjä, joiden arvot tulisi huomioida aluetta kehitettäessä. Visiomme on, että rakennussuojelun avulla voisimme säilyttää jälkiä kaikista kaupungin historian vaiheista, myös modernista kaupungista, kertoo Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristötiimin arkkitehti Mikko Lindqvist.
Tällä hetkellä Pasilaa rakennetaan ja kunnostetaan voimakkaasti. Esimerkiksi vuonna 2019 Pasilan aseman kupeeseen valmistunut kauppakeskus Tripla on liiketilojen määrällä mitattuna Pohjoismaiden suurin. Vuoteen 2040 mennessä Pasilan arvioidaan olevan noin 30 000 asukkaan ja 50 000 työpaikan kaupunginosa.
