Pärjäisitkö 72 tuntia ilman sähköä?

Sähkökatkoksia tapahtuu kaupungissa harvoin ja pitkiä katkoksia sattuu vielä harvemmin. Helsingissä sähköverkkoyhtiö korjaa viat yleensä nopeasti, sillä sähköverkko on silmukoitu: jokaiseen sähkönsyöttöpaikkaan saadaan sähköä vähintään kahdesta eri suunnasta. Vikatilanteessa viallinen sähköverkon osa erotetaan verkosta ja sähkö ohjataan kulkemaan toista kautta. 

Jos sähkönjakelu kuitenkin häiriintyy, syntyy yllättäviäkin hankaluuksia. Nyky-yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä. Muun muassa kauppojen kassajärjestelmät, pankkiautomaatit ja bensa-asemien pumput lakkaavat toimimasta. Ajan kuluessa myös liikenne, puhelinliikenne, vedenjakelu ja kiinteistöjen lämmitys ovat vaikeuksissa. Vain kriittisimmät yhteiskunnan toiminnot, kuten sairaaloiden energiansaanti turvataan varavoimakoneilla.

Varaa vettä juotavaksi, ruoanlaittoon ja hygieniaan

72 tuntia on ajanjakso, joka havainnollistaa omatoimisen varautumisen merkitystä. Kolmessa vuorokaudessa ehtii huomata, miten monessa asiassa sähköä tarvitaan ja minkälaisista asioista tulee puute. Tärkeintä on huolehtia puhtaan juomaveden riittävyydestä. 

Joka kodista pitäisi löytyä kotivara eli juoma- ja ruokatarvikkeet vähintään kolmeksi päiväksi – myös lemmikeille. 

– Kotivara ei ole säilyketölkkivarasto, vaan ajattelutapa. Keittiönkaapeissa on hyvä olla jonkin verran ylimääräistä pahan päivän varaa – kuitenkin niin, että tavara kiertää koko ajan normaalissa käytössä, erityisasiantuntija Mia Kunnaskari Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä SPEKistä neuvoo.

Varavedelle kannattaa miettiä sopiva sijoituspaikka ja vaihtaa vesipullot aika ajoin. Jokainen tarvitsee vettä noin kaksi litraa vuorokaudessa. Lisäksi vettä tarvitaan ruoan laittoon ja hygieniaan.

 – Häiriötilanteessa kauppojen vesi loppuu nopeasti, mutta kunta järjestää vedenjakelua. Vettä varten tarvitaan puhtaita, kannellisia ja tarpeeksi tilavia astioita.
Jos vedentulo lakkaa pitkäksi aikaa, ei myöskään vessa vedä. Tällöin iso hätä ratkaistaan muovipussivessan avulla.

Pidä huolta naapurista poikkeustilanteessa

Aineellisen varautumisen ohella poikkeustilanteeseen on hyvä varautua myös henkisesti. 

– Etukäteen voi miettiä, miten sähkökatkon sattuessa toimii. Mistä saa tietoa? Miten pystyy pitämään yhteyttä läheisiin? Huhujen sijaan kannattaa seurata viranomaistiedotusta, Mia Kunnaskari korostaa.

Luotettavia tiedonlähteitä ovat Yleisradio, MTV, Nelonen Media, kunnan sekä sähkö-ja vesiyhtiöiden tiedotuskanavat ja avustusjärjestöt kuten SPR. Nämä ovat sitoutuneet välittämään oikeaa tietoa kaikissa olosuhteissa.

Niin kauan kuin tietoliikenneyhteydet toimivat ja akut riittävät, nettiin pääsee hakemaan tietoa. Tiedonsaannin turvaamiseksi paristoradio on edelleen hyvä olla kodin varusteena, radiota voi kuunnella myös autossa. 

Poikkeustilanteessa naapuriapu on tärkeää. Naapurit voivat miettiä yhteisiä ratkaisuja, esimerkiksi käyttää yhteistä pihagrilliä ruoanvalmistukseen.

– Ihmiset usein sinnittelevät viimeiseen asti kotona, eivätkä hae apua, vaikka siihen olisi syytä. Se, jolla on tietotaitoa poikkeusolosuhteissa toimimiseen, on arvokas auttaja naapureilleenkin. 

Varaa kotiin ainakin

• Vettä sekä puhtaita kanistereita tai kannellisia astioita muualta noudettavaa vettä varten.
• Jatkuvasti käytössä olevia elintarvikkeita vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
• Käteistä rahaa. Sähkökatkon aikana pankkiautomaatit eivät toimi eikä kortilla voi maksaa.
• Paristokäyttöinen radio. Luotettavan tiedon saanti viranomaisilta on tärkeää.
• Ladattu varavirtalähde kännykälle.

72 tuntia -kampanja on usean järjestön ja viranomaistahon yhteinen hanke. Kampanja neuvoo, miten poikkeustilanteisiin voi ennakkoon varautua ja miten tilanteen koittaessa kannattaa toimia. 

Eri järjestöt, kuten Helsingin Pelastusliitto ja Martat järjestävät 72tuntia-koulutuksia esimerkiksi taloyhtiöiden väelle.

Lue lisää: 72tuntia.fi ja spek.fi/kotivara