Päärautatieasema on Helsingin satavuotinen maamerkki
Helsingin päärautatieasema on ihastuttanut helsinkiläisiä ja pääkaupunkiin matkaajia jo yli sadan vuoden ajan. Aseman suunnitteli arkkitehtuurikilpailun voittanut Eliel Saarinen.
Rautatieasema suunniteltiin Venäjän keisarikunnan Pietarin radan pääteasemaksi.
– Asemasta haluttiin kansainvälisten esikuvien mukaan näyttävä, ja siitä tulikin valmistuessaan Helsingin tärkeä maamerkki ja kansallinen symboli, Museoviraston yliarkkitehti Johanna Hakanen kertoo.
Nykyistä päärautatieasemaa edelsi pienempi asemarakennus, joka valmistui vuonna 1861. Nopeasti kasvavassa Helsingissä se osoittautui kuitenkin pian liian pieneksi. Uuden, Saarisen suunnitteleman rautatieaseman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1905, ja se vihittiin käyttöön juhlallisesti vuonna 1919.
Valmistuessaan rautatieaseman ikoninen kellotorni oli kaupungin korkein. Torniin sai ostaa lippuja, jotta pääsi nauttimaan näköalasta yli kaupungin. Asemaa ovat alusta asti koristaneet myös kaikille tutut Lyhdynkantaja-patsaat, jotka Saarinen tilasi kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä.
Asemarakennus on kokenut paljon historiansa aikana
Ensimmäisen maailmansodan aikana asemarakennus toimi sotasairaalana, toisen maailmansodan aikana taas lotat tekivät ilmavalvontaa sen tornista. Vuonna 1950 asemalla syttyi raju tulipalo, joka tuhosi aseman katon.
1900-luvun puolen välin jälkeen asemarakennuksen toiminta on muuttanut muotoaan ja monipuolistunut. Aiemmin lipunmyyntiin ja matkatavaroiden luovuttamiseen tarkoitettu keskushalli sai rinnalleen nykyään kahviloita ja eväsbaareja täynnä olevan kioskihallin. Tällä hetkellä työn alla on hotelli, joka valmistuu ensi vuonna aseman entiseen suureen virastosiipeen.
– Rautatieasemaa on koko ajan kehitetty ja tehty matkustajille miellyttävämmäksi. Asemasta tehtiin suojeltu kohde vuonna 2018, joten Museovirasto mahdollistaa uuden kehityksen niin, että se ottaa huomioon aseman hienon arkkitehtuurin, vanhaa kunnioittaen ja uutta sallien.
Lähde: Johanna Hakanen, Museovirasto
