Lapsi turvallisesti somessa - ota vinkit talteen!

Vaikka sosiaalisessa mediassa piilee vaaran paikkoja, ei somea kannata pelätä. Tärkeintä on yhteiset pelisäännöt ja arjen tasapaino.

Kirjoittanut Pi Mäkilä Kuvat iStock

Tiktok, Snapchat, Instagram ja muut sosiaalisen median sovellukset kuuluvat erottamattomasti monen lapsen arkeen. Tai jos eivät kuulu, viimeistään alakouluiässä ne ovat tuttuja vähintäänkin osalle luokkakavereista. Kun ”kaikki muutkin” kaverit tuntuvat olevan somessa, houkutus liittyä joukkoon voi olla suuri.  

Vaikka sosiaalisessa mediassa piilee vaaran paikkoja, ei somea kannata pelätä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton mediakasvatuksen asiantuntijan Inka Kiurun mukaan aiheesta kannattaa keskustella lapsen kanssa ikätasoisesti ja lapsen toiveita kuunnellen.  

"Sosiaalisen median käytön opettelu on vähän kuin pyörällä ajamisen opettelua. Aluksi vierelle tarvitaan apupyörät ja aikuinen, joka auttaa tarvittaessa takaisin pystyyn. Hyvä keskusteluyhteys on kaiken A ja O. Kun se on kunnossa, lapsen on helpompi ottaa puheeksi, jos hän törmää somessa johonkin pelottavaan tai hämmentävään", Kiuru sanoo. 

 

Selkeät pelisäännöt somen käyttöön

Ennen somekäytön aloittamista on syytä sopia yhdessä pelisäännöt. Lapsen kanssa kannattaa sopia tarkkaan mitä sovelluksia käytetään ja mihin tarkoitukseen ne sopivat.  

"Lisäksi on hyvä muistuttaa, että somessa pätevät samat kaveritaidot kuin reaalimaailmassakin. Somessakaan ei saa kiusata, ja aikuiselle kannattaa kertoa, jos jokin asia harmittaa tai ahdistaa", Kiuru lisää.  

Pelisääntöjen lisäksi on hyvä muistuttaa lasta siitä, mitä sosiaaliseen mediaan kannattaa laittaa.  

"Lapsen kanssa voi vaikka yhdessä katsoa, miltä someprofiili näyttää muille käyttäjille. Samalla on hyvä kerrata, ettei vieraisiin ihmisiin kannata luottaa liian helposti, eikä yksityisiä asioita kannata jakaa". 

 

Positiivisen kautta

Kiuru kehottaa nostamaan esiin myös sosiaalisen median positiivisia puolia.  

"Sosiaalinen media on kuitenkin lapsille ensisijaisesti kiva paikka, jossa voi pitää yhteyttä kavereihin. Keskusteluyhteys vanhempien ja lapsen välillä pysyy usein helpommin auki, kun asioista puhuu positiiviseen sävyyn". 

Kiuru huomauttaa, että sosiaalisen median käyttöä kannattaa ajatella paitsi ikätasoisesti myös oman perheen sääntöjen mukaan.  

"Alakoululainen voi tarvita somen kanssa paljonkin aikuisen tukea, yläkoululainen pärjää jo itsenäisemmin. Jokaisella perheellä on kuitenkin omat sääntönsä ja tarpeensa", Kiuru sanoo. 

Moni rajoittaa mielellään lapsen somekäyttöä joko ruutuaikaa rajoittamalla tai erilaisten estosovellusten avulla. Selkeää ohjetta siihen, mikä on lapselle sopiva määrä somen käyttöä ei kuitenkaan ole.  

"Jos ruutuaikaa on kokonaisuudessaan liikaa, se voi ilmetä ärtyneisyytenä tai unettomuutena. Tällöin kannattaa pohtia, olisiko digilaitteiden ja somen käyttöä syytä rajata sivuun esimerkiksi illan viimeisiksi tunneiksi", Kiuru sanoo. 

 

Ruutuaika kuriin? 

  • Lapsen päivittäistä ruutuaikaa voi rajata erilaisilla sovelluksilla, joiden mahdollisuudet riippuvat laitteesta ja sen käyttöjärjestelmästä.  

  • Osassa laitteista on valmiit toiminnot ruutuajan rajaamiseen. Tällöin riittää, että rajoitukset kytketään päälle. Jos valmiita rajoituksia ei ole, kännykkään voi ladata erillisen ruutuaikasovelluksen. 

  • Ruutuaikaa ja sosiaalisen median sovellusten käyttöä rajoittavat sovellukset voivat olla hyvä työkalu silloin, kun lapsi vasta opettelee digitaitoja. Vanhemman kannattaa kuitenkin muistaa, että lapset oppivat kiertämään rajoituksia, ja someen voi päästä myös esimerkiksi kaverin kännykkää käyttämällä. 

  • Ruutuaikaa tärkeämpää on seurata, että lapsen päivään mahtuu muita lapsen kehitystä tukevia asioita, kuten unta, ulkoilua, liikuntaa ja käsillä tekemistä.