Kiven sisällä Skattalla
Katajanokalle rakennettiin vuonna 1749 ensimmäinen vankila, joka oli nimeltään Helsingin kruununvankila. Yksikerroksiseen tuohikattoiseen puutaloon mahtui 60 vankia ja sitä ympäröi vahva puuaita. Huonokuntoisen vankilan tilalle rakennettiin vuonna 1800 kaksikerroksinen kivitalo.
Vuonna 1837 tontille kohosi jälleen uusi vankila, Helsingin Lääninvankila, jossa oli yhteensä 12 selliä, kaksi vartijoiden huonetta ja jumalanpalvelushuone, joka on nykyään Helsingin toiseksi vanhin kirkko. Vangit jaoteltiin vuonna 1866 kolmeen ryhmään: kuritushuone-, vesileipä- ja vankeusrangaistusvankeihin.
Vuonna 1888 Katajanokalle rakennettiin ristinmuotoinen ja arkkitehtuuriltaan tiiligotiikkaa edustava vankilarakennus. Sellejä uudessa vankilassa oli 164.
Vankila oli alkeellinen koko toiminta-aikansa. Esimerkiksi kellarikerrosta halkoi 1940-luvulle asti avonainen likaoja, jota pitkin vankien tarpeet huuhdottiin ulos vankilasta. Tilat olivat ahtaat ja vankimäärä oli korkea. Joskus kahdeksan hengen selliin jouduttiin sijoittamaan jopa yli 30 vankia.
Toisen maailmansodan jälkeen vankilaan joutui Suomen poliittista ja sotilaallista johtoa. Vankilan tunnetuimpia vankeja olivat muun muassa kirjailija Hella Wuolijoki sekä presidentti Risto Ryti.
Helsingin lääninvankila toimi tutkintavankilana. Sota-ajan jälkeen selleissä oli tutkintavankien lisäksi vankeja, jotka eivät pystyneet maksamaan sakkojaan ja istuivat niitä pois vankilassa.
Vankien hyvinvointiin alettiin kiinnittää 1900-luvulla enemmän huomiota. 1950-luvulla vankien päiviin kuului ulkoilun, Raamatun lukemisen ja työnteon lisäksi esimerkiksi urheilu-, laulu- ja shakkikerhotoimintaa.
Lääninvankilan toiminta päättyi vuonna 2002, jonka jälkeen se siirrettiin uuteen Vantaan vankilaan. Tämän jälkeen vankilassa toimi muutaman vuoden ajan pakolaisten vastaanottokeskus. Vuonna 2007 vankilaan avattiin Hotel Katajanokka.
Lähteet:
Mauri Karvonen: Aavetaloja ja ihmiskohtaloita (2016)
Jaana Veikkola: Helsingin lääninvankilan historiikki
hotelkatajanokka.fi
