Kaupungin melun jäljillä
Monelle helsinkiläiselle kaupungin äänimaailma luo kodin: raiteet kantavat junien äänet, ratikat kolisevat ja hälytysajoneuvot kiitävät ohi. Liian voimakkaat, pitkään jatkuvat äänet aiheuttavat kuitenkin ongelmia, kuten unettomuutta, stressiä ja ärsyyntyneisyyttä. Jatkuvalla, riskirajat ylittävällä melulle altistumisella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin.
Helsingissä melutasot ovat suurelta osin kohtuullisia. Asuin- ja virkistysalueilla taajamissa on ohjeena, että melutaso ei saisi ylittää päivällä ulkona 55 desibelin keskiäänitasoa, mutta lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla liikenteen melutaso nousee keskiäänitasoa korkeammalle.
On kuitenkin hyvin yksilöllistä, miten häiritsevinä ääniä pidetään. Ratkaisevaa on kokemus äänenvoimakkuuden kuormittavuudesta.
− Asuinpaikoissa ja -alueissa on isoja eroja, sillä meluisuuteen vaikuttaa eniten se, onko lähistöllä isoja teitä tai ratoja. Äänen leviämiseen vaikuttavat muun muassa maaston muodot, lähistön rakennukset ja viheralueet, kertoo ympäristötarkastaja Anne Leppänen Helsingin kaupungilta.
− Siinä missä kadulla liikennemelu voi olla hyvinkin korkea, sisäpihan puolella saattaa olla hiljaista.
Leppäsen mukaan kokemus meluisuudesta liittyy myös odotuksiin alueesta. Esimerkiksi kantakaupungissa ja keskustassa on enemmän äänilähteitä, mutta näillä alueilla äänimaisemaa ei ehkä koeta häiritseväksi.
Melua pääsee pakoon onneksi helposti. Desibelitasot ovat sisätiloissa huomattavasti kadun ääniä pienemmät. Kaupungissa tällaisia hiljaisia paikkoja ovat esimerkiksi museot, kirjastot ja kappelit. Vaikka luonnon äänten desibelitasot saattavat nousta välillä koviksikin, sateen ropina, meren tyrskyt ja tuulen suhina puissa rauhoittavat.
− Erityisesti lapset ja nuoret tulisi suojata haitalliselta melulta, sillä esimerkiksi liikenteen melulle altistumisella on pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti heihin, sanoo melututkija Outi Ampuja.
Äänet vaimenevat jo pienessä puistossa, mutta Helsingissä on paljon laajojakin viheralueita, joissa voi nauttia luonnon äänistä: idässä esimerkiksi Mustavuoren ulkoilualue ja Kallahden niemi, lännessä Tilkanniitty ja keskellä kaikkea laaja Keskuspuisto.
Leppänen muistuttaa myös, että jokainen voi vaikuttaa kaupungin melutasoon. Esimerkiksi yksityisautoilu tuottaa paljon ääntä kaupunkitilaan.
Tarkista oman katusi melutasot melukartasta.
Hima 1/2019
Melu huomioidaan Hekan taloja suunniteltaessa
- Uudiskohteet rakennetaan aina määräysten mukaisesti ja ääneneristävyys huomioiden. Asemakaavoissa on esimerkiksi vaatimuksia sille, miten paljon seinien tulee estää liikennemelua tai matalataajuista laivamelua. Nykyrakennuksissa ääneneristävyys huomioidaan huomattavasti paremmin kuin ennen.
- Hekan peruskorjaushankkeiden suunnittelussa otetaan ääneneristävyys huomioon. Mikäli rakennuksen vaipalle tehdään korjaustoimenpiteitä, niin esimerkiksi ikkunat ja ovet suunnitellaan siten, että ne täyttävät desibelivaatimukset.
