Kasvata kesä kaupunkiin
Kukkien ja hyötykasvien kasvattaminen on helppoa ja istutuksia voi tehdä melkein mihin tahansa.
– Hyötykasvit kasvavat ja antavat satoa parhaiten valoisassa paikassa, mutta varjossakin voi kasvattaa esimerkiksi yrttejä. Sopivia koristekasveja löytyy kaikenlaisiin kasvupaikkoihin, hortonomi ja puutarhakirjailija Kirsi Tuominen kertoo.
Viljelyä voi harrastaa ruukuissa, pusseissa, laatikoissa tai vaikkapa saappaan varressa. Pystysuora tila kannattaa hyödyntää ja viljellä kasveja alhaalta ylös vaikka hyllyköissä. Myös maan tasalla voi viljellä, jos maa on viljelykelpoista. Hoidon kannalta istutukset kannattaa kuitenkin sijoittaa mahdollisimman helppokulkuiseen paikkaan.
Yhdessä tekeminen on hauskaa ja samalla oppii tuntemaan naapureita.
Jos yhteiselle piha-alueelle on istutettu kukkia tai kasveja, niiden hoidosta on hyvä sopia etukäteen, ettei homma jää yhden asukkaan harteille. Yhdessä tekeminen on hauskaa ja samalla oppii tuntemaan naapuruston asukkaat. Ja kun kukinta ja sadonkorjuuaika koittaa, voi porukalla nauttia pihan antimista ja kukkaloistosta.
Kastelun helppous on hyvä huomioida, kun perustaa viljelmiä. Tuulisessa paikassa kasvit tarvitsevat vettä runsaammin. Maaperän eli kasvualustan voi aina vaihtaa ja sitä voi lisätä. Tarpeeksi paksu ja kunnollinen kasvualusta on hyvän kasvun edellytys.
Muutaman euron kesäkukilla saa nopeasti näyttävyyttä.
– Kannattaa myös huomioida kasvien tilan tarve. Oikea kasvi oikeaan paikkaan on hyvä nyrkkisääntö, kun halutaan kestäviä lajeja. Vaihtoehtoja kasveissa on todella paljon, Tuominen sanoo.
Pienille pihoille ja parvekkeille ei kovin paljoa mahdu, joten hankintakustannukset eivät välttämättä nouse korkeiksi. Pensaat maksavat 10–15 euroa/kpl, havut vähän enemmän. Muutaman euron kesäkukilla saa nopeasti näyttävyyttä. Perennojen jakotaimia voi saada ystävien ja tuttavien pihoilta, yhdistysten taimenvaihtopäiviltä tai taimitoreilta. Kirsi Tuominen suosittelee myös yksinkertaisia mutta näyttäviä yhdistelmäistutuksia.
Jos hoivaat viljelylaatikoita, muista että kaikki kasvit eivät kaipaa syvää multaa. Tilli, salaatti, pinaatti, persilja ja retiisi kasvaa hyvin noin 20 cm syvässä mullassa, kun taas esimerkiksi peruna ja monet juurekset kaipaavat syvempää astiaa.
– Isoon ruukkuun voi kylvää pari ruusupavun siementä ja rakentaa niille köynnöstuen. Ruukun reunoille voi sitten istuttaa kesäkukkia maun mukaan tai kylvää siemenestä vaikkapa ruiskaunokkia tai kehäkukkia. Siemenet eivät maksa paljoa ja ylimääräisiä voi säilyttää kuivassa ja pimeässä paikassa seuraavaan vuoteen.
Monivuotisen ilon saa yhdistämällä pitkään kukkivan kärhön (Clematis), kuten viinikärhön sekä pitkään kukkivia perennoja, esimerkiksi loistosalviaa.
– Tästä yhdistelmästä saa aurinkoiseen paikkaan hienon kokonaisuuden, eikä välttämättä maksa paljoa, Tuominen sanoo.
– Ikivihreät kasvit ovat vähälumisena talvena mukavia, ne tuovat väriä ja silmäniloa myös talviseen pihaan.
Parvekkeella voi kasvattaa vaikkapa perunoita tai porkkanoita.
Monet syötävät kasvit ovat todella koristeellisia ja niitä voi käyttää koristekasvien tapaan ulko-oven vieressä. Mansikoita voi istuttaa pensasryhmien yhteyteen, vadelmasta tai herukoista saa näyttävän aidan. Tuominen neuvoo kuitenkin suojaamaan syötävät kasvit koirien tai kissojen pissalta.
– Omalla parvekkeella voi kasvattaa vaikkapa perunoita tai porkkanoita tai istuttaa ruukkuun viinimarjapensaan tai pensasmustikan. Kaikkea kannattaa kokeilla rohkeasti, Kirsi Tuominen kannustaa.
Juttu on julkaistu Himan numerossa 2/2017.
