Faktan paikka: Näin rajuilma syntyy

Rajuilma tarvitsee muodostuakseen kolme ainesosaa: 

1. Kosteus: Lähellä maanpintaa olevan ilmamassan pitää olla riittävän kosteaa. 
2. Lämpötilajakauma: Lämpötilan täytyy laskea riittävän paljon maanpinnalta 5–10 kilometrin korkeudelle. 
3. Alkusysäys: Kosteus- ja lämpötilajakauma ratkaisevat energiamäärän, joka kuuropilvien muodostumiseen on tarjolla. Lisäksi tarvitaan sopiva tuuli, joka pakottaa kostean ilman nousemaan ylempiin ilmakerroksiin. 

Kun lämmin ja kostea ilma kohoavat korkeuksiin, ne saavuttavat lopulta korkeuden, jossa ilmassa oleva kosteus alkaa tiivistyä pieniksi pilvipisaroiksi. Lopulta korkeutta kasvaneen pilven uumeniin on muodostunut valtavat määrät sadepisaroita, lumirakeita ja jääkiteitä. Pian alkaa sade ja salamointi. 

Sääilmiöiden termit haltuun

Myrsky vai rajuilma?

Moni myrsky on oikeastaan rajuilma, sillä 10 minuutin keskituuli ei niiden aikana ylitä myrskyn rajaa 21 metriä sekunnissa. Rajuilmat ovat matalapainerintaman mukanaan tuomia pitkäkestoisia myrskytuulia nopeampia ja paikallisempia sääilmiöitä. Rajuilmoihin kuuluvat voimakkaat puuskat, ukkoset, sateet ja raekuurot. Ne aiheuttavat tuhoja siinä missä myrskytkin, mutta ovat paikallisempia sääilmiöitä. 

Ukkonen

Ukkospilvi on kuuropilven jalostuneempi muoto, jossa sähköistyminen lopulta purkautuu salamoina. Ukkosen aiheuttamat sähkökatkot ovat kaupungeissa harvinaisia, sillä maakaapeloitu sähköverkko on ukkoselta suojassa. Myös kotien sähkölaitteet ovat paremmin turvassa kuin maaseudulla, jossa salamaniskujen aiheuttamia jännitepiikkejä kannattaa ehdottomasti torjua irrottamalla laitteiden pistokkeet. Suurempi vaara kaupunkialueella ovatkin ukkospilvien sivutuotteet: rankkasateiden aiheuttamat tulvat, syöksyvirtaukset, rajut raekuurot ja trombit. 

Trombi 

Trombi on pieni ja voimakas pyörremyrsky. Niitä esiintyy syöksyvirtausten tapaan ukkosmyrskyjen yhteydessä. Trombi kaataa puut sikin sokin, syöksyvirtaus taas samaan suuntaan. 

Hirmumyrsky Helsingissä? 

Suomessa on mahdollisesti hirmumyrskynnyt – 130 vuotta sitten. 28. elokuuta vuonna 1890 tuuli voimistui Helsingin rannoilla voimistumistaan. Meri näytti suorastaan kiehuvan, ja maalla syntyi suuria tuhoja. Pelkästään Kaisaniemen puistossa kaatui 950 puuta. Lehtiuutiset kuvailivat aluetta erämaaksi, kattoja irtosi kaupungissa lukemattomia. Kaisaniemessä sijainnut tuulimittari tempautui sekin irti katolta. Tutkijat ovat jälkikäteen laskeneet, että kyseessä saattoi hyvinkin olla maan historian ainut hirmumyrsky, jossa keskimääräinen tuulen nopeus ylitti 33 metriä sekunnissa. 

Kiira-rajuilma murjoi kaupunkia 

Helsingissä nähtiin voimakas syöksyvirtaus 12.8.2017, kun Kiira-rajuilman aikaan tuulen nopeus Kaisaniemessä kohosi jopa 29,6 metriin sekunnissa. Puita kaatui ympäri kaupunkia, kattoja irtoili, ja käynnissä ollut Flow-festivaali jouduttiin keskeyttämään esiintymisteltan revettyä. 

Miten kaupunki varautuu rajuilmoihin? 

Helsinki sai vakavan tulvavaroituksen tammikuussa 2005, kun merivesi nousi ennätyskorkeuteen ja valtasi Kauppatorin. Tulva oli yli sadan vuoden mittaushistorian pahin. 
Ilmastonmuutoksen ennustetaan nostavan merenpintaa ja lisäävän sademääriä. Uusilla merellisillä asuinalueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa, merenpinnan nousuun on jo varauduttu. Riskialtteimpia ovat vanhat merenranta-alueet, kuten Helsingin keskusta. Rajujen sateiden synnyttämiä tulvia torjutaan uusilla asuinalueilla suosimalla laajojen asfalttipintojen sijasta sadevettä pidättävää kasvustoa, esimerkiksi viherkattoja ja sadepuutarhoja. Vaaran paikkoja ehkäistään myös ennalta kaatamalla heikentyneitä puita ulkoilureittien varrelta. 

Rajuilman elementit numeroina

Salamat 

• Salaman keskimääräinen huippuvirta: 15 000 ampeeria  
• Ukkospilven ja maan välinen jännite: 100 000 000 volttia  
• Maasalaman kokonaiskesto 0,2 sekuntia  
• Yhden maasalaman tyypillinen sähköenergia 140 kWh  

Tuuli

• Kovalla tuulella tuulen nopeus on 14–21 metriä sekunnissa. 
• Myrskystä puhutaan, kun tuulen nopeus on 21−32 metriä sekunnissa.
• Hirmumyrskyssä tuulen nopeus on yli 33 metriä sekunnissa.

Tuulen nopeus lasketaan 10 minuutin aikana puhaltaneesta keskituulesta. Vuosina 2006–2019 Suomen merialueilla on mitattu keskimäärin 27 myrskypäivää vuodessa. 
Eniten myrskytuulia on joulukuussa (keskimäärin 6,6 päivänä vuodessa) ja tammikuussa (keskimäärin 4,4 päivänä vuodessa). 

Helsingin sääennätyksiä

Suurimmat mitatut tuulennopeudet Kaisaniemessä (viimeiset 10 vuotta): 

• 29,6 m/s Kiira-rajuilma (12.8.2017) 
• 21,2 m/s Sylvi-rajuilma (8.8.2010).

Meriveden ennätyslukemat:

• Korkein merivesi +151 cm (9.1.2005) 
• Suurin vuorokausisademäärä 79,3 mm (24.7.1993) 
• Matalin merivesi -93 cm (28.1.2010) 

Asiantuntijat: 

• Ilmatieteen laitoksen ilmastopalvelu 
• Ryhmäpäällikkö Ari-Juhani Punkka, Ilmatieteen laitos 
• Keskuspuiston suunnitteluvastaava Tiina Saukkonen, Helsingin kaupunki