Faktan paikka: Näin Helsinkiä kehitetään

Kaupungin asemakaava määrää, millaisia rakennuksia saa rakentaa kaupungin eri alueille. Tässä artikkelissa kerrotaan asemakaavaprosessin eli kaavoituksen vaiheista ja käydään niitä läpi Kalasataman Sompasaaren kaavoitusvaiheiden kautta. 

Kirjoittanut Petja Partanen Kuvat Essi Kuula

1. Aloitus

Aloitteen kaavan laatimiseksi voivat tehdä maanomistaja tai kaupungin eri tahot. Kaavoitusta tehdään uusien alueiden lisäksi koko ajan myös vanhoilla alueilla.

Kaavahankkeen aluksi tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Se kertoo kaavatyön tavoitteet ja lähtökohdat, miten kaavan valmistelu etenee ja miten valmisteluun voi osallistua.

Uusista kaavahankkeista saa tietoa verkosta osoitteesta hel.fi/suunnitelmat ja vuosittaisesta kaavoituskatsauksesta.

KuvItuskuva, jossa on viiva, jolla erotetaan artikkelin Sompasaarta koskevat tekstit muusta tekstistä. Viiva toistuu artikkelissa useasti ja jatkossa siihen viitataan vaihtoehtoisella tekstillä Väliviivakuva.

Sompasaaren kaavoitus: 

Vuonna 2008 Sörnäisten konttisatama siirtyi Vuosaareen ja koko Kalasataman alue vapautui rakentamiselle. Sompasaaren vanhat rakennukset purettiin, joten alueen asemakaava voitiin laatia puhtaalta pöydältä.

Sompasaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui elokuussa 2013.

Väliviivakuva

2. Kaavaehdotus

Valmisteluaineiston pohjalta laaditaan päätöksentekoa varten kaavaehdotus, jossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon aiemmin saadut mielipiteet.

Helsingin eri alueiden kaavoituksen kulkua ja suunnitelmia on helpointa seurata kartta.hel.fi -verkkopalvelussa.

Jos kaavaehdotus ei tyydytä, asukkaat voivat tehdä siitä kirjallisen muistutuksen.

Väliviivakuva

Sompasaaren kaavoitus:

Kaavoittajien ensimmäiset uuden Sompasaaren luonnokset olivat esillä yleisötilaisuudessa elokuussa 2013.

Tammikuussa 2014 kaavoittajat olivat muokanneet ehdotusta saamansa palautteen pohjalta, ja Sompasaaren asemakaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville.

Tältä näytti uuden asemakaavan mukainen havainnekuva Sompasaaren 3 000 asukkaan alueesta.

Väliviivakuva

Piirroskuvassa on tietokone, jonka ruudulla on Sompasaaren kaavoituskuva.

3. Hyväksyminen

Kaavoittajat vastaavat kaavaehdotuksen saamaan palautteeseen ja muokkaavat ehdotusta tarvittaessa.

Asemakaavadokumentti määrää tonttien sijainnit, rakennusten suurimmat neliömäärät ja kerroskorkeudet. Lisäksi asemakaavassa on yleensä ohjeita esimerkiksi rakennusten ulkoasusta ja autopaikoista.

Hyväksymispäätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen.

Väliviivakuva

Sompasaaren kaavoitus:

Sompasaaren asemakaava eteni kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi elokuussa 2014.

Väliviivakuva

Piirroskuvassa on tietokone, jonka ruudulla on mies. Tietokoneesta tulee puhekuplia, joissa lukee  "Tuleeko alueelle pyöräteitä" ja "Lisää puita".

4. Voimaantulo

Jos hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan valitusajan jälkeen kaupungin verkkosivuilla julkaistavalla kuulutuksella.

Mikäli kaavasta on valitettu, kaava tulee voimaan, jos valitukset hylätään. Tällöin asemakaava tulee voimaan vasta oikeuskäsittelyn jälkeen julkaistavalla kuulutuksella.

Väliviivakuva

Sompasaaren kaavoitus:

Lokakuussa 2014 Sompasaaren asemakaava tuli lainvoimaiseksi, ja alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen saattoi alkaa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat Sompasaareen vuonna 2018. Kapteeni Sundmanin katu 1:n 87 Heka-kotia saivat asukkaansa 2019.

Keväällä 2021 Sompasaaren toinen Heka-kohde sai rakennusluvan. Kaljaasi Fortunan kadun asunnot valmistuvat loppuvuodesta 2023.

Väliviivakuva

Vaikuta

Kuka tahansa kaupunkilainen voi osallistua suunnitteluun. Suunnittelun eri vaiheissa voi arvioida hanketta ja esittää mielipiteitä esimerkiksi lähettämällä kirjeen tai sähköpostia, osallistumalla tilaisuuksiin tai verkkokeskusteluihin tai ottamalla yhteyttä suoraan suunnittelijaan. 

Kuvassa on tekstiä, jossa kerrotaan, että kaupungin tavoitteena on rakentaa 7000 uutta asuntoa vuodessa. Tätä varten varataan asunnoille 700 000 neliökerrosmetriä joka vuosi. Näistä neliökerrosmetreistä 40 prosenttia toteutetaan vanhojen alueiden täydennysrakentamisena ja 60 prosenttia uusille asuinalueille rakentamalla.