Faktan paikka: Kriisiltä turvaan - näin erilaisissa hätätilanteissa toimitaan

Tiedätkö, miten sähkökatkoon tulisi varautua? Entä mitä kuuluu tehdä, jos ulkona soi vaaramerkki? Lue tästä, miten hätätilanteissa toimitaan, ja miten Heka ja Helsingin kaupunki niihin varautuvat.

Kirjoittanut Anne Ventelä Kuvat Essi Kuula

Sota Euroopassa on saanut monet miettimään, miten erilaisissa kriisi- ja hätätilanteissa tulisi toimia. Suuronnettomuuksia ei tarvitse aktiivisesti murehtia, mutta niihin on jokaisen silti hyvä varautua. Mitä tekisit, jos sähkönjakelu häiriintyisi, tai jos ulkona kulkiessasi kuulisit vaaramerkin? Entä milloin olisi aika mennä väestönsuojaan, ja mitä sinne pitäisi ottaa mukaan? Nappaa tästä ohjeet muistiin.

Kotivara auttaa varautumaan sähkökatkoon

Sähkökatkokset ovat nykyään harvinaisia, ja jos sellainen käy, se on yleensä ohi ennen kuin huomaat. Kuitenkin esimerkiksi kova myrsky saattaa aiheuttaa pitkittyneen sähkökatkon, joka olisi sähköistyneessä yhteiskunnassa kova pala purtavaksi. Jos nimittäin sähkö katkeaa, koti kylmenee, veden tulo hanasta lakkaa, rahaa ei saa pankkiautomaatista, eikä välttämättä myöskään ruokaa kaupasta.

Siksi jokaisen tulisi varautua sähkökatkoon noin kolmen vuorokauden hätävaralla, joka kattaa juomat ja ruokatarvikkeet kaikille perheenjäsenille ja lemmikeille. Lisäksi tarvitaan kannellisia astioita tai puhtaita kanistereita veden hakemista varten.

Hätävara sisältää myös paristokäyttöisen radion ja ladatun varavirtalähteen kännykän lataamiseksi. Näin saat sähkökatkonkin aikana tietoa siitä, missä mennään. Käteistäkin kannattaa pitää lompakossa, koska sähkökatkon tullen korttimaksu ei välttämättä ole vaihtoehto.

Lue lisää kotivarasta

 

Piirroskuvassa on tavaroita, joita kaikilla pitäisi olla kotona kriisin varalta.
Jokaisen tulisi varautua sähkökatkoon noin kolmen vuorokauden hätävaralla.

Pelastussuunnitelma sisältää ohjeet niin vesivahingon kuin myrskyn varalle

Myös Hekassa varaudutaan erilaisiin hätä- ja vaaratilanteisiin varmuuden vuoksi. Kaikilla Hekan kohteilla on lakisääteinen pelastussuunnitelma, jossa on tietoa esimerkiksi tulipalon, vesivahingon, säteily- tai kaasuvaaran tai myrskyvaurioiden ehkäisystä ja eri vaaratilanteiden varalle.

Pelastussuunnitelmaan on kirjattu toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt sekä tärkeät puhelinnumerot liittyen kiinteistöön ja vaaratilanteeseen.

Oman talosi pelastussuunnitelman löydät kohteesi omalta sivulta.

Vaaramerkki kertoo suuremmasta onnettomuudesta

Entä sitten, jos kävisi suurempi alueellinen hätätilanne? Esimerkiksi kaasuvaarasta tai säteilytilanteesta ilmoitettaisiin yleisellä vaaramerkillä, joka annetaan ulkona väestöhälyttimellä. Vaaramerkki on minuutin mittainen, nouseva ja laskeva äänimerkki. Kun vaara on ohi, soitetaan minuutin mittainen tasainen äänimerkki.

Vaaramerkkiin liittyvä vaaratiedote luetaan kaikilla radioasemilla ja näytetään tekstinä televisioruudun yläreunassa. Vaaratiedote näytetään myös Ylen, MTV3:n ja Nelosen teksti-TV:n sivulla 112. Saat myös sinua koskevat vaaratiedotteet kännykkääsi, kun asennat 112 Suomi -sovelluksen ja annat sovelluksen seurata sijaintiasi. Vaaratiedotteet näkyvät myös osoitteissa pelastustoimi.fi, poliisi.fi ja 112.fi.

Jos vaaratiedote soi rauhan aikana, siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihto. Avaa radio ja odota ohjeita. Älä käytä puhelinta, jotta linjat eivät tukkeudu. Pysyttele sisällä, kunnes toisin ohjeistetaan.

Väestönsuojaan hakeudutaan silloin, jos vaaratiedote soi sodan aikana.

Muista, että yleistä vaaramerkkiä testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12. Testiaikana kokeilumerkki soi yhtämittaisesti vain seitsemän sekunnin ajan. Kokeilumerkki ei edellytä ihmisiltä toimenpiteitä.

Piirroskuvassa henkilö käyttää kännykkää.
Saat sinua koskevat vaaratiedotteet kännykkääsi, kun asennat 112 Suomi -sovelluksen.

Väestönsuoja on sotatilan suojelukeino

Väestönsuojat on tarkoitettu väestön suojaamiseen sotilaallisen hyökkäyksen aikana. Viranomainen antaa tarvittaessa määräyksen asettaa väestönsuojat käyttökuntoon ja hakeutua suojaan.

Väestönsuojaan siirtymisestä annetaan ohje vaaramerkillä ja vaaratiedotteella.

Useimmissa Hekan taloissa on oma väestönsuoja. Hekalla on väestönsuojia yhteensä noin 400 kohteessa. Väestönsuojia koskevat tiedot löytyvät pelastussuunnitelmasta. Väestönsuojat on aina merkitty kansainvälisellä tunnuksella, jossa on sininen kolmio oranssilla taustalla. Väestönsuojan omistaja huolehtii tilan ja varusteiden kunnossapidosta.

Kaupungin väestönsuojat on listattu pelastuslaitoksen nettisivuille ja kaupungin palvelukartalle.

Jos kutsu suojaan kävisi, tarvitsisit mukaan henkilöllisyystodistuksen, henkilökohtaiset lääkkeesi, joditabletit, hygieniatarvikkeet, vuodevaatteet sekä taskulampun ja paristoja. Lisäksi jokainen varaa itselleen ruokaa ja juomaa noin 2–3 vuorokauden tarpeisiin. Myös kännykän laturi, korvatulpat ja ajanvietettä kannattaisi ottaa mukaan.

Asiantuntijoina Hekan kiinteistöjohtaja Vesa Jurmu ja Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen johtava väestönsuojelusuunnittelija Petri Parviainen.