Uutta Helsinkiä syntyy nyt ennätystahtiin. Kaupunkia rakennetaan Kemin verran 26 kuukauden välein. Uusien kaupunginosien rakentaminen tuo kaupunkiin miljardi-investoinnit, mutta näkyy ja tuntuu myös keskeneräisyytenä.

On tärkeää, että kaupunki kasvaa. Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, joka tuo hyötyjen lisäksi mukanaan myös ikäviä ongelmia: alueellista eriarvoistumista, ruuhkia, päästöjä, melua, tuloerojen kasvua, ahtautta ja asumisen hinnan nousua. Kasvavassa kaupungissa näitä ongelmia voidaan ehkäistä kehittymistä ohjaamalla, mutta kuihtuvassa kaupungissa niiden ratkaiseminen olisi määrättömän kallista, tai jopa mahdotonta. Korjaaminen ja kehittäminen tehtäisiin pelkästään vähenevin verovaroin ja kaupungin omin toimin. Kestävän kasvun turvaaminen on kaupungin tärkein tehtävä. Kilpailemme osaajista, työpaikoista ja investoinneista muiden kaupunkiseutujen kanssa maailmanlaajuisesti.

Helsingin rakentamisessa moni asia on toisin kuin muualla Suomessa. Helpot ja edulliset paikat on rakennettu jo pitkän aikaa sitten. Kaikki käytettävissä olevat ovat muun maan mittareilla teknisesti mahdottomia, edellyttävät meritäyttöjä, valtavia liikenneinvestointeja, tai jostain luopumista: sienestyspaikasta, puusta, metsiköstä, ulkoilualueesta, leikkipaikasta, parkkipaikasta, oikopolusta, edullisesta tilasta, näkymästä, muistosta, tai lentopaikasta. Helsingin vetovoima kuitenkin kantaa, kalliitkin investoinnit kannattavat ja luopumalla saa jotain uutta.

Kaupungin kehittäminen vaatii pitkää pinnaa ja pitkiä aikajänteitä

Rakennamme Helsingissä nyt suomalaisittain erityisen tiiviitä uusia kaupunginosia ja tiivistämme samalla olemassa olevia. Molemmat tavat kasvaa tuovat rakennustyömaat lähelle asukkaita, eikä häiriöltä ja haitoilta voi välttyä. Rivakalla ja järjestelmällisellä alueiden rakentamisella pyritään saamaan valmista mahdollisimman pian, mutta silti kaupungin kehittämisen aikajänteet ovat pitkiä ja uuden kaupunginosan syntyminen kestää suunnitteluineen kymmeniä vuosia.

Melun, pölyn ja työkoneiden lisäksi keskeneräisyys näkyy ja tuntuu repaleisina katuina ja keskeneräisinä puistoina. Katupinnan alle ahdetaan yhä enemmän tekniikkaa. Sinne rakennetaan ainakin vesiputket, jätevesiputket, hulevesijärjestelmät, sähköjohdot, kaukolämpö, kaukokylmä, usean eri operaattorin tietoliikennekaapelit, jätteen imukeräysjärjestelmä, sekä vielä erikseen katuvalaistuksen ja liikennetelematikan kaapeloinnit. Näillä maan alaisilla verkostoilla on paitsi eri omistajat, myös omien tekniikka-alojensa asiantuntijat niitä suunnittelemassa ja rakentamassa. Aina ei päästä yhtä aikaa samaan kaivantoon, eikä viimeinen pinta valmistu hetkessä, ei aina edes yhdellä kertaa. Vanhoilla kaduilla erityisen haasteen tuo paitsi vanhojen rakenteiden väistely, myös hatarat tiedot niiden laadusta ja tarkasta sijainnista. Ongelma tiedostetaan ja toimintaa pyritään koko ajan parantamaan. Työmaa-alueiden ja väliaikaisjärjestelyjen entistä huolellisempi suunnittelu on edellytys rakentamisen onnistumiselle tiiviissä kaupungissa ylipäätään.

Arjen sujuvuuden kannalta on välttämätöntä saada lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet uusille alueille juuri oikeaan aikaan. Aikataulut päiväkotien ja koulujen rakentamiselle suunnitellaan alueen asukasmääräennusteen ja väestörakenteen arviointien perusteella. Asukasmäärän kehittymistä on ollut helpompi ennustaa kuin sitä, minkälaisia asuntokuntia kullekin alueelle ajan saatossa muuttaa. Oman haasteensa palvelutarpeen arvioimiselle ovat tuoneet niiden tarjoamisen periaatteiden muuttuminen alueiden suunnittelun ja toteuttamisen aikana. Vaikka palvelurakentamisen ajoittaminen on Helsingin uusissa kaupunginosissa onnistunut lopulta varsin hyvin, ei se tietenkään poista sitä tosiasiaa, että aivan aina ei kuitenkaan. Lähikauppa on yhtä lailla sujuvan arjen välttämättömyys, joskin kaupungin keinot kaupallisten palveluiden aikatauluihin ja tarjontaan ovat rajalliset. Onneksi Kruunuvuorenrantakin on nyt vihdoin saamassa ensimmäisen kauppansa. Huikeat näkymät tarjoavat silmänruokaa, mutta muutakin elämässä tarvitaan.

"Kaupunginosat eivät tule valmiiksi rakentamalla. Niistä tulee kaupunkia vasta, kun kaupunkilaiset ottavat ne omakseen."

Tiiviin uuden Helsingin rakentaminen on nyt pisimmällä Jätkäsaaressa, jossa asuu jo lähes 9000 uutta asukasta. Asumisen, väliaikaisuuden ja rakentamisen yhteensovittamisesta opitaan koko ajan lisää muissa hankkeissa huomioon otettavaksi. Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Pasila rakentuvat kovaa vauhtia perässä. Kokonaan uusien alueiden rinnalla kehitetään nykyisiä kaupunginosia. Raide-Jokerin alueen lisäksi seuraavia kaupunkiuudistuksia käynnistellään Malmilla, Malminkartano-Kannelmäessä, sekä Mellunkylässä. Näillä alueilla on verrattomia vahvuuksia, joiden varaan uutta voi lähteä rakentamaan: kansainvälisen suunnittelukilpailun tuloksena syntynyttä kiiteltyä kaupunkirakennetta, kehäradan asemia, metroasemia, yksi suomen vilkkaimmista rautatieasemista ja läheisten, kokonaan uusien kaupunginosien tarjoamaa vetoapua.

Kaupunkia rakennetaan kaupunkilaisia varten, mutta lopulta kaupunginosat eivät kuitenkaan tule valmiiksi rakentamalla. Niistä tulee kaupunkia vasta, kun kaupunkilaiset ottavat ne omakseen ja tekevät niistä elämisen paikan. Eikä kaupunki valmistu koskaan, vaan se jatkaa kehittymistään kulloistenkin asukkaidensa tarpeisiin ja toiveisiin ikuisesti.

Tutustu kaupunkirakentamiseen osoitteessa UuttaHelsinkiä.fi

Kuuntele Karin haastattelu

Hekan kelat löytyy myös Spotifystä!